214095.jpg

293532.jpg


POHJOIS-SUOMEN TYKKIMIESKILLAN KAINUUN PAIKALLISOSASTON
HISTORIIKKI 6.5.199412.11.2004, 10-VUOTTA



Tunnusteluja

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry oli 1990-luvun alussa alkanut lahjoittaa kiltapuukkoja kotiuttamisjuhlissa Kainuun tykistörykmentin hyvin palvelleille varusmiehille. Samalla heräsi ajatus killassa Kainuun paikallisosaston perustamisesta. Jo syksyllä 1992 killan johto otti yhteyttä Kainuun tykkimiehiin järjestämällä kahvitilaisuuden yhteistyössä rykmentin kanssa Hoikankankaan upseerikerholla. Rykmentin komentajana tuolloin toimi everstiluutnantti Lauri Ovaska. Paikalle saapui toistakymmentä eläkkeellä olevaa ja reservin tykkimiestä. Tuon tunnustelun seurauksena ei vielä paikallisosastoa syntynyt.


Paikallisosaston perustaminen

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry:n Kainuun paikallisosasto perustettiin 6.5.1994 Kainuun Tykistörykmentissä. Silloinen rykmentin komentaja everstiluutnantti Jouko Mattila kutsui Pohjois-Suomen Tykkimieskillan, Pohjois-Karjalan Tykistökillan ja Kainuun tykkimiehet tutustumisvierailulle rykmenttiin. Vieraita rykmenttiin kokoontui kaikkiaan noin 35 henkeä. Kutsu sisälsi komentajan esityksen eri mahdollisuuksista järjestää kiltatoiminta Kainuussa.

Vierailun aikana pidettiin paikallisosaston perustava kokous rykmentin esikunnan aulassa. Läsnä oli 12 kainuulaista tykkimiestä sekä muut vieraat ja rykmentin edustajat. Kainuulaisten koonkutsujana toimi Jaakko Rytty. Hänet valittiin myös paikallisosaston puheenjohtajaksi ja hän esitti kokoukselle hahmotelmia paikallisosaston tulevaksi kiltatoiminnaksi.


Jäsenyys ja tiedottaminen

Koska paikallisosasto ei ole rekisteröity yhdistys, se ei kerää jäsenmaksuja eikä pidä omaa jäsenrekisteriä. Koko killan jäsenrekisteri pidetään johtokunnan toimesta Oulussa. Siksi osastolla ei ole tarkkaa tietoa jäsenmaksunsa maksaneista alueillaan.

Paikallisosaston toimintaan kutsutaan Kainuussa asuvia tai rykmentissä ja sen edeltäjäjoukoissa palvelleita killan jäseniä. Ensimmäinen kartoitus mahdollisista jäsenistä sisälsi 20 henkeä, mutta kaikkien osoitteita ei ollut aluksi tiedossa. Vuonna 1995 killan jäsenmaksun maksaneita paikallisosastolaisia oli 22 ja seuraavana vuonna noin 25.  Nykyisin luku lienee noin puolet tuosta. Rykmentin henkilökunnan siirtyessä eläkkeelle on heitä pyritty saamaan killan jäseniksi.

Alussa toiminnasta ilmoitettiin kirjeillä jäsenille sekä reilusti saman suuruiselle joukolle jäseniksi kutsutuille, myöhemmin lehti-ilmoituksilla ja sitten puhelinsoitoilla. Soittolistassa on nykyisin toistakymmentä tykkimiestä. Paikallisosaston järjestämiin tilaisuuksiin ja vierailuihin on osallistunut vain puolisenkymmentä jäsentä kerrallaan, joskus vähemmänkin.


Paikallisosaston tarkoitus

Pohjois-Suomen tykkimieskillan Kainuun Paikallisosasto on epäsuorantulen aselajikillan alaosasto. Yhteistyöjoukkomme on Kainuun Tykistörykmentti. Paikallisosasto pyrkii toimimaan yhdyssiteenä killan, Kainuun tykistö- ja heitinreservin sekä rykmentin välillä. Osallistumme kiltamme kanssa pohjois-suomalaisten tykistöperinteiden vaalimiseen. Kunnioitamme ja vaalimme Kainuun Tykistörykmentille  vahvistettuja perinteitä, talvisodan Kainuun taistelujen ja jatkosodan Rukajärven suunnan tykistön ja kranaatinheittimistön sekä näistä joukoista muodostettujen rauhanajan joukkojen kunniakkaita perinteitä.


Toiminnan piirteet

Vaikka meillä ei ole rekisteröidyn yhdistyksen velvoitteita, toimittiin alkuvuosina yhdistystoiminnan periaatteilla. Pidettiin vuosikokouksia, valittiin johtokunta ja muut tarpeelliset elimet sekä laadittiin yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Jäsenten vähäisen osallistumisen vuoksi muodollinen toiminta hiipui ja jäsentilaisuuksia järjestettiin vain sopivan aiheen ilmaantuessa. Vierailukutsut rykmenttiin ja muihin tilaisuuksiin puheenjohtaja välitti jäsenille puhelimitse.


Hallinto

Puheenjohtajana on alusta alkaen  toiminut Jaakko Rytty. Johtokuntaan ovat kuuluneet Jari Peltonen vuoden 1996 loppuun, vastuunaan aluksi varusmies- ja reserviyksikkötoiminta ja sittemmin vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus, Tapani Piippo retkiupseerina sekä  rykmentin esikunnan toimistoupseeri. Tässä tehtävässä toimivat Markku Kauppinen 1996 alkuvuoteen, josta alkaen Jari Kokko kuolemaansa tammikuuhun 2000 saakka ja siitä alkaen Seppo Möller. Puheenjohtaja on osallistunut usein killan vuosikokouksiin Oulussa. Ja kerran killan johtokunnan kokoukseen killan puheenjohtajan kesäasunnolla Yli-Kiimingissä.


Varusmies- ja reserviläistoiminta

Varusmies- ja reserviläistoiminnalla pyrittiin esittelemään kiltaa, herättämään kiinnostusta kiltatyötä kohtaan sekä saamaan näin uusia jäseniä tulevaisuudessa. Tiettävästi jäsenmäärää ei tällä tavoin ole saatu juuri lisättyä.

Toisena pontimena tähän toimintaan oli puolustusvoimien pyrkimys jäsentää vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä paremmin edistämään maanpuolustuksen tavoitteita. Kiltojen tehtäväksi oli määritelty yhdessä joukko-osastojen kanssa luoda edellytyksiä tuotettujen sodanajan joukkojen reserviyksiköiden muodostumiselle ja toiminnalle. Tästä toiminnasta ovat ainakin killat vähin erin luopuneet ja ne palasivat perinteisiin toimintamuotoihinsa.


-Toimintamuodoista

Ensimmäiseksi alkoi kiltapuukkojen luovutus hyvin palvelleille rykmentin varusmiehille kotiuttamisjuhlissa, joihin Kainuun prikaati kutsui killan edustajan. Puheenjohtaja luovutti puukon ensimmäisen kerran  3.9.1993. Näitä tapahtumia alkuvuosina hänellä oli vuodessa yhdeksän. Puheenjohtaja esitti juhlassa kotiutuville killan ja paikallisosaston onnittelut ja tervehdyksen.

Puukkojen luovutus killan edustajan toimesta jatkuu edelleen erikoishenkilöstön kotiutuessa eli kaksi kertaa vuodessa. Nykyisin Prikaatin killan edustaja lausuu tervehdyksen myös muiden kiltojen puolesta. Koko saapumiserän kotiutuessa kahdesti vuodessa seremoniat pidetään kentällä ja ohjelmaa on supistettu. Puukkojen luovutus tapahtuu rykmentin sisällä ja sen toimesta.

Killan edustaja kutsuttiin alussa myös rykmentin alokkaiden tulojuhlaan kolme kertaa vuodessa ja loppuaikoina kahdelle saapumiserälle. Koulutusohjelmien kiristyessä nämä tilaisuudet ovat viime aikoina jääneet pois. Puheenjohtaja esitti juhlissa tervehdyksen, esitteli kiltaa ja toivotti heidät reserviin päästyään tervetulleeksi kiltatoimintaan.   

Vuonna 1995 laadittiin kiltaesite, jossa esitettiin kiltatoiminnan perinteet ja toimintasuunnitelma vuosittain. Samoin tehtiin passin väliin mahtuva kortti, Kiltapassi, jossa lyhyesti esiteltiin kiltaa ja sen toimintaa, kutsuttiin killan jäsenyyteen ja kerrottiin killan yhteystiedot. Tämä tiedotemateriaali laitettiin rykmentin yksiköiden ilmoitustauluille ja niistä huolehtivat yksiköiden kiltaedustajat. Toiminta jatkui muutaman vuoden.
221807.jpg221809.jpg
Kotiutuville rykmentin varusmiehille jaettu kiltapassi. Mainittuja nettisivuja ei ehditty tehdä operaattorin lopettaessa toimintansa.

Tällöin myös jokaiseen saapumiserään nimettiin kiltaedustaja yksiköihin. Heille annettiin kiltatietoutta ja he suorittivat kiltamerkkien ja pinssien  myyntiä erityisesti alokkkaille. Pinssin ostaja pääsi varusmiesaikaiseksi paikallisosaston jäseneksi. Toiminta jatkui muutamia vuosia. Nykyisin merkkimyyntiä on hoidettu esikunnan toimistoupseerin toimesta. Joskus kiltaa ja sen jäsenyyttä esiteltiin kertausharjoituksissa reserviläisille.

Kotiutuville saapumiserille pidettiin killan esittelytilaisuuksia, jossa jaettiin esite ja kiltapassi passin väliin. Kotiutumisvaiheen esittelyihin yhdistettiin 1996 alkaen puolustusvoimien käynnistämän reserviyksikkötoiminnan sekä sen tukemismahdollisuuksien esittely. Reserviyksikkötoiminta hiipui muutaman vuoden kuluttua.


Retkitoiminta

Retkiupseerimme Tapani Piippo järjesti ja johti retken rykmenttimme perinnejoukkojen taistelupaikoille Rukajärvelle 6.-7.6.1996. Oppaana toimi Ilmari Hakala ja huoltajana hänen vaimonsa. Retkelle kutsuttiin luonnollisesti myös Kainuun Tykistörykmentin väkeä ja mukana oli komentaja ja muutamia muita rykmenttiläisiä.  Myös Puolangan reserviläisiä osallistui retkeen. Näimme tykistömäen ja tuliasemia, mutta myöhemmillä retkillä selvisi, ettei etsittyä pallotukikohtaa löydettykään.

Vuosittain Tapani Piippo on vienyt bussilastin retkeläisiä viime sotiemme taistelupaikoille. Kiltalaisia niihin on osallistunut muutamia.


Osallistuminen rykmentin tapahtumiin
   

Tykistörykmentti on kutsunut paikallisia ja oululaisia kiltalaisia lukuisiin järjestämiinsä tilaisuuksiin. Huomattavimpia  tilaisuuksia ovat olleet: 14. Divisioonan asevelijuhla 11.-12.6.1994, jossa puheenjohtaja Raimo Nurmela osallistui rykmentin lipun naulaukseen. Samoin "30-vuotta tykistöä Kajaanissa" perinnepäivän juhla 14.6.1996. Paraatikatselmus pidettiin silloin Kajaanin Raatihuoneentorilla. Tilaisuuksissa oli paljon arvovaltaisia vieraita.

Vakiokutsut kiltalaisille on tullut rykmentin perinnepäiville kesäkuussa ja Pyhän Barbaran juhlaan joulukuussa. Vuodesta 1998 alkaen Pyhän Barbaran päivinä olimme rykmentin vieraina paraatissa, juhlavastaanotolla ja saunaillassa. Näissä juhlissa saimme tutustua myös ruotsalaisiin ja norjalaisiin tykkiveljiin. Joskus myös killan johto oli tilaisuuksissa edustettuna. Myös komentajien vaihtojuhlallisuuksiin meidät on kutsuttu ja niihin on osallistuttu. Jäsenemme ovat vierailleet myös monesti ampumaleireillä niin Rovajärvellä kuin Vuosangassakin.

Meidät on otettu useana vuonna rykmentin järjestämille retkille viime sotien Kuhmon ja Rukajärven taistelupaikoille. Samoin olemme käyneet rykmentin kanssa joukko-osastovierailuilla, Hämeenlinnan ja Pietarin tykistömuseossa, Virossa sekä Ruotsin Bodenissa, paikallisessa tykistöjoukossa. Muutamia killan johdosta sekä jäseniä niin Kainuusta kuin Oulustakin on kuhunkin matkaan osallistunut. Bodenin retkellä killan puheenjohtaja luovutti rykmentin komentajalle, everstiluutnanti Juha Mäki-Kokkilalle killan standaarin kiitokseksi esimerkillisestä yhteistyöstä komentajakautenaan. Rykmenttiupseerille luovutettiin kirja ja yliluutnantti Seppo Möllerille killan hopeinen ansiomerkki hyvästä yhteistyöstä.

221896.jpg  
Kartta Bodenin ympäristöstä ja historiallisista vuoreen hakatuista linnoitustykistön puolustuksesta. Paikallisosaston ja kiltamme jäsenet saivat osallistus tähän mielenkiintoiseen ja monipuoliseen retkeen. Menomatkalla Oulussa ja Torniossa oli kiltamme järjestämää ohjelmaa.

Saimme osallistua myös rykmenttiläisten mukana Oulun Kärppien tarjoamaan peli-iltaan 1.11.2001, jossa Kärppien "vip-vieraina" nautimme ruuat ja koko illan juomat. Päivällä olimme Oulun kiltalaisten vieraina kahvilla ja kaupunkikierroksella.

Rykmentin ohjelmatarjonta paikallisosastolaisille ja kiltalaisille on ollut runsasta ja monipuolista ja olemme siitä hyvin kiitollisia.


Muuta toimintaa

Alkuvuosina pidettiin killan paikallisille jäsenille vuosikokous- ja saunailtoja kerholla ja prikaatin killan korsusaunalla. Joskus ohjelmassa oli myös tykistöaiheinen esitelmä. Toimintasuunnitelmat olivat monipuolisia, mutta osallistujien vähyyden vuoksi suunnittelusta ja kokouksista myöhemmin luovuttiin. Toimintaa järjestettiin aina aiheen ilmaantuessa.

Paikallisosasto järjesti Pyhän Barbaran juhlien jatkona kiltaillan 4.12.1996 Hoikankankaan upseerikerholla. Tilaisuuteen oli kutsuttu killan johtoa ja kiltalaisia Oulusta, Pohjois-Karjalan Tykistökiltalaiset, Kainuun Prikaatin killan puheenjohtaja ja Kainuun Tykistörykmentin väki. Prikaatin kilta esitteli uutta komento- ja  saunakorsuaan, kiltamme tarjosi kahvit, esiteltiin eri kiltojen tervehdykset ja niiden toimintaa, saunottiin ja grillattiin makkaroita. Paikallisosaston esityksestä kiltamme palkitsi tulenjohtokurssin johtajan ja kouluttajat killan hopeisella ansiomerkillä. Osallistujia oli yli 30 henkeä ja tilaisuus oli onnistunut.

221721.jpg
Kiltaillan 4.12.1996 vieraita upseerikerholla. Rykmentin komentaja evl Jukka Haaksiala ja muita rykmenttiläisiä oli paljon paikalla.


221706.jpg
Pohjois-Karjalan tykistökillan puheenjohtaja Carl-Erik Spåre tuo kiltansa tervehdyksen

Vastaava kilta-ilta pidettiin omalle ja rykmentin väelle seuraavana Pyhän Barbaran päivänä 1997 prikaatin killan korsusaunalla. Silloin luovutimme killan standaarin entiselle rykmentin komentajalle Jouko Mattilalle. Kilta tarjosi oluet ja osallistujia oli yhteensä 12 henkeä.
           
Paikallinen kiltatapahtuma ja kiltailta pidettiin 19.9.2000 puheenjohtajan kesäasunnolla, Melaluhdassa Paltamossa. Tilaisuuteen oli kutsuttu oma ja rykmentin väki, Oulun kiltalaiset sekä tarjoilun sponsorit, Osuuskauppa Maakunta, grillattavat ja syömiset,  Honkarakenteen paikallinen edustaja Kauko Sivonen, saunaoluet ja virvokkeet. Ohjelmassa oli tervetuliaismaljat ja tervehdykset, sponsorien esitykset, "sotilaallisten taitojen" herrasmieskilpailut, saunomista, lomassa tarjoilua sekä grillaamista. Osallistujia oli 23 henkeä, joista omaa väkeä kuusi. Oululaiset ja osuuskaupan edustaja puuttuivat.
    
Paikallisosaston toivomuksesta Tapani Piippo taustajärjestöineen, Puolangan kunta ja kunnanjohtaja järjestivät kiltalaisille ja rykmentin henkilöstölle  kuntavierailun elokuussa 2003. Ohjelmassa oli myös sotilas- ja kansalaistaitojen kilpailu. Kunta esitteli toimintaansa ja kestitsi meidät hotelli Paljakassa. Puolankalaiset kutsuivat meidät vielä toisen kerran vieraikseen samansisältöiseen tapahtumaan elokuussa 2004. Silloin meitä kestittiin Askanmäen kotiseututalolla.  Saimme kilpailujen ohessa tutustua kuntaan, sen johtoon, nähtävyyksiin ja maanpuolustustahtoisiin eri järjestöissä toimiviin kuntalaisiin. Ensimmäisessä tapahtumassa oli bussilastillinen rykmenttiläisiä ja omaa väkeä, toisessa hieman vähemmän. Killan johtoa Oulusta oli molemmissa henkilöautolliset.

Killan edustajat puheenjohtaja Raimo Nurmela ja paikallisosaston puheenjohtaja osallistuivat kutsuttuna Kainuun Prikaatin 370- ja Kainuun Prikaatin killan 40-vuotisjuhlallisuuksiin prikaatilla huhtikuussa 2002.

Paikallisosaston ja rykmentin väki oli Oulun kiltalaisten vieraina kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran 1.11. 2001 päivällä ennen rykmenttiläisten Oulun Kärppien peli-iltakestitystä. Kahvittelimme, tutustuimme maanpuolustustaloon ja kaupunkiin. Toisen kerran olimme vieraina 22.3.2003 rykmentin Bodenin retken yhteydessä. Silloin tutustuimme Oulun yliopistoon rehtorin esittelemänä. Molemmilla kerroilla kävimme Suomen armeijan ensimmäisten tykinlaukausten tuliasemissa, josta Nenonen johti tulen venäläisten Oulun kasarmeille vapaussodan alussa. Muihin killan järjestämiin tilaisuuksiin ei pitkän matkan takia ole kovin usein osallistuttu.

Paikallisosaston puheenjohtaja osallistui 1999 kiltaliiton järjestämään vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän ja reserviyksikköjen koulutilaisuuteen Oulussa.

Kainuun Prikaatin komentaja kutsui paikallisosaston edustajan 30.3.2003  tilaisuuteen, jossa kartoitettiin perinteiden vaaliminen koko prikaatissa sekä näiden eri perinteiden vaalimiseen liittyvät lukuisat yhteisöt.


Huomion osoitukset

Paikallisosaston esityksestä kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä kilta palkitsi 1996 hopeisella ansiomerkillä tulenjohtokurssin johtajan Jari Peltosen ja kouluttajat Vesa Värjyvirran ja Juha Ristiluoman. Hopeisella ansiomerkillä palkittiin myös oma retkiupseerimme Tapani Piippo sekä Seppo Möller, yhteyshenkilömme rykmentissä ja rykmentin retkien järjestäjä.  Rykmentin poislähteville komentajille Jouko Mattilalle, Jukka Haaksialalle ja Juha Mäki-Kokkilalle on luovutettu killan standaari. Vuosia täyttäneille jäsenillemme, prikaatin ja rykmentin komentajille on luovutettu killan adressit.


Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus

Suoritimme 10.-11.1995 killan pidettäväksi aiotun vapaaehtoisen maanpuolustus- koulutuksen lisäkurssin, Tykistön ja kranaatinheittimistön tulenjohtokurssin valmistelut yhteistyössä Kainuun Tykistörykmentin kanssa. Harjoitusjakso oli suunniteltu pidettäväksi vapaaehtoisena harjoituksena syksyisen tykistöleirin yhteydessä. Kurssin johtajaksi oli nimetty Jorma Kitunen ja hän kutsui apulaisikseen puheenjohtajan ja tämä edelleen Jari Peltosen. Kurssi jouduttiin perumaan riittämättömän osanottajamäärän vuoksi, mutta tehty työ oli kurssin valmistelijoille hyvää harjoitusta.

Paikallisosasto järjesti maanpuolustuskoulutuksen lisäkurssin 26.-28.4.1996 Kainuun Tykistörykmentissä ja sen avustamana. Aiheena oli tulenjohtotoiminta joukkueessa ja komppaniassa. Kurssin johtajana toimi luutnantti Jari Peltonen apulaisinaan luutnantit Juha Partanen ja Mika Virta. Kaikkiaan kurssille osallistui 27 reservinupseeria. Kouluttajiksi Kainuun Tykistörykmentistä saatiin yliluutnantit Vesa Värjyvirta sekä Juha Ristiluoma. Tulenjohtosimulaattoria koulutti luutnantti Hautala.

Jari Peltonen siirtyi apulaisineen toimimaan Kajaanin Reservinupseereihin vuoden 1997 alussa. Toimintasuunnitelmissamme ollut maanpuolustuskoulutuksen lisäkurssi, Pataljoonan viestitoimintakurssi, pidettiin heidän johtamanaan ja lopulta Kajaanin Reserviupseerien vastuulla 18.-20.4.1997 Kainuun Tykistörykmentissä. He järjestivät seuraavina vuosina useita muitakin kursseja Kajaanin reservinupseereissa.

Puheenjohtaja toimi kolmantena kouluttajana kahdella killan järjestämällä tulenjohtokurssilla Kainuun tykistörykmentissä vuosina 2003 ja 2004.
 221754.jpg
Maanpuolustuskoulutus ry:n vapaaehtoinen sotilaallinen lisäkurssi 8.-9.2.2003. Reservin yliluutnantti Päivi Ekdahl saa opastusta käsisuuntakehän yhteiskorjauksen määrittämisessä Pl-Nel=YK. Kartasta Nek+Nak=KOK ja YK-KOK=Ok.


Lopuksi

Kainuun paikallisosaston koko toiminta on ollut varsin vilkasta, vaikka sen järjestämät omat tapahtumat ovat ajan kuluessa harventuneet. Sen sijaan kutsuja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksiin on tullut tiheään, minkä olemme kiitollisina ottaneet vastaan. Oma kiltamme ja Kainuun Tykistörykmentti ovat  tukeneet toimintaamme tehokkaasti. Voisi jopa sanoa, että jos ei olisi kiltaa ja rykmenttiä ei olisi paikallisosastoakaan. Paikallisia jäseniä on kerralla osallistunut eri tilaisuuksiin puolenkymmentä. Jäsenmäärää emme ole saaneet kasvatettua. Uuden innostavan puheenjohtajan ja toiminnan vetäjien tarve on ilmeinen.

221772.jpg
Pohjois-Suomen Tykkimieskillan 40-vuotisjuhlat 12.11.2004 Oulun upseerikerholla. Jaakko Rytty ja Tapani Piippo tuovat Kainuun paikallisosaston onnittelut ja terveiset 40 vuotiaalle killalle, puheenjohtaja Raimo Nurmelalle ja sihteeri Veikko Mattilalle. Samalla luovutettiin killalle tämä Kainuun paikallisosaston 10-vuotishistoriikkin alkuperäispainos. Juhlassa tervehdyksen tuojat palkittiin aktiivisesta kiltatyöstä killan viirillä.

Jaakko Rytty
Paikallisosaston puheenjohtaja