POHJOIS-SUOMEN TYKKIMIESKILTA ry
25-vuotishistoriikki
="margin-left:>
Perustaminen
Pohjanmaan Tykistörykmentti ja Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin tykistöreservi halusivat saada rykmentissä palvelleet ja vielä palvelevat tykkimiehet vaalimaan yhteisiä aselajiperinteitä.
Hanke johti käytännön toimiin helmikuussa 1964. Killan perustava kokous pidettiin Oulun varuskunnan sotilaskodissa 9. 2. l964, johon kokoontui noin 200 innokasta osanottajaa. Tilaisuuden avasi rykmentin komentaja eversti Arvo Roininen selostaen perustettavan killan tarkoitusperiä rykmentin kannalta. Yksimielisen ja myönteiseen päätökseen johtaneen kokouksen puheenjohtajana toimi johtaja Veikko Linnakko ja sihteereinä johtaja Veikko Kela ja sotilasmestari Elias Toivonen.
Killan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Sulo Palmas vara- puheenjohtajaksi maisteri Juho Jorma ja sihteeriksi sotilasmestari Elias Toivonen. Oikeusministeriö hyväksyi 19. 2. l964 PohmTR:n Kilta ry nimisen yhdistyksen yhdistysrekisteriin.
Sääntöjen 2 ja 3 §:n sisällöistä, jossa kerrotaan killan tarkoituksesta ja sen toteuttamisesta sekä jäsenyydestä, selostaminen on jätetty pois. Katso säännöistä.Killan nimi
Perustavassa kokouksessa kilta sai nimekseen Pohjanmaan Tykistörykmentin Kilta ry. Nimi kuvasi nimenomaan joukko-osastokillan periaatetta. Tuolloin jäseneksi hyväksyttiin PohmTR:ssä tai sen edeltäjä- tai perinnejoukko- osastoissa palvelleet.
Myöhemmin syntyi tarve laajentaa jäsenpiiriä siten, että kaikki kenttätykkimiehet voisivat liittyä asuinpaikkakunnallaan toimivaan kiltaan. Uudeksi nimeksi ehdotettiin toiminta-aluetta paremmin kuvaavaa Pohjois-Pohjanmaan Tykkimieskilta ry. Tämä nimi vahvistettiin käyttöön 1974.
Pohjanmaan Tykistörykmentin siirto Sodankylään 15. 7. 1982 sai kiltalaiset poikkeuksellisen vilkkaaseen keskusteluun ja pohdiskeluun. Killan asemasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämä johti killan, PohmTR:n ja Oulun Ilmatorjunta- patteriston yhteiseen neuvonpitoon, jonka tuloksena it-miehet olivat tervetulleita killan jäseneksi. Edellisvuosien PohmTR:n Oulussa killalle osoittaman tuen antajaksi lupautui nyt OulItPsto.
Paikallisosastojen perustaminen Kemiin, Rovaniemelle ja Nivalaan, rykmentin siirto Sodankylään ja killan toiminta alueen laajeneminen ovat olleet vaikuttamassa siihen, että killan sääntöjä uudistettiin ja ne hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä vuoden 1984 vuosikokouksessa 7. 5. 1984. Killan nimi muuttui Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry:ksi ja säännöt vahvistettiin vuonna 1988.Alkutaival
Perustavan kokouksen jälkeen toimittiin ripeästi. Kilta merkittiin yhdistysrekisteriin 19. 2. 1964 ja vuoden loppuun mennessä oli killan vahvuus jo 470 jäsentä.
Syksyllä 1964 killan toimesta aloitettiin Pohjois-Suomen tykistömuistomerkkien pystytys. Oulujoen varteen Yrjänäisen talon pihaan hankittiin "Itsenäisen Suomen kenttätykistön alkupisteen" muistomerkki paikkaan, josta everstiluutnantti Vilho Petter Nenonen ampui Oulun kasarmilla ollutta venäläistä sotaväkeä vapaussodan aikana. Asiasta lisää Muistomerkit kohdassa.
Ripeä alku ei johtanut aivan odotetunlaiseen jatkoon. Pari perustamisen jälkeistä vuotta elettiin hiljaiselon merkeissä. Kuitenkin tuolloin alkoivat killan toiminnan suuntaviivat jo muotoutua. Päätoimintamuotoja olivat kilta-illat ja lauantaiviihdeillat. Niissä vanha ja uusi tykkimiespolvi kohtasivat toisensa. Vuosina 1968 ja 1969 mainittuja tilaisuuksia oli kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Vanhempi kiltalainen piti ajankohtaisaiheisen esitelmän, varusmiehet viihdyttivät ohjelmallaan, Oulun Sotilassoittokunta esitti marssi- ja muuta musiikkia ja rykmentti tarjosi elokuvan. Tilaisuudet olivat kiinnostavia iltamia. Niinpä ne kerta toisensa jälkeen keräsivät yli satapäisen yleisön.
Alusta alkaen kilta otti ohjelmaansa varusmiesten muistamisen erilaisten esine-, palkinto- ja kirjalahjoituksin. Kilta esiintyi näissä merkeissä säännöllisesti kotiuttamis- tilaisuuksissa ja rykmentin vuosipäivinä.Putkivalkea-lehti
Killan ulospäin suuntautuvan toiminnan näkyvin ilmaisu oli killan ja rykmentin vireä lehti, Putkivalkea. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kertoi kiltaveljille nykypäivän kiltatoiminnasta ja miten rykmentti täyttää sille lakisääteisesti kuuluvat ja vapaaehtoiset maanpuolustuksen hyväksi suorittamat tehtävät.
Lisäksi Putkivalkea oppilaskunnan kurssijulkaisuna jäi muistoksi jokaiselle rykmentin aliupseerikoulun käyneelle.
Putkivalkea-lehti ilmestyi ensi kerran syksyllä 1968 aliupseerikurssin II/68 oppilaskunnan aloitteen pohjalta. Ensimmäinen numero toimitettiin killan kanssa yhdessä. Tykkimieskilta, rykmentti ja oppilaskunta olivat aiheellisesti ylpeitä Putkivalkeastaan. Jo ulkoasultaankin korkealuokkainen lehti säilytti asemansa tykkimieshengen ja perinteen ylläpitäjänä huolimatta alkuaikojen varsin synkistä talousnäkymistä.
Rykmentin siirto Sodankylään Jääkäriprikaatin tykistöksi aiheutti sen, että Putkivalkea-lehti sulautui prikaatin Etupyörä-lehteen. Vain kerran vuodessa Putkivalkea ilmestyi entisessä ulkoasussaan. Tänä päivänä on Etupyörä-lehden päätoimittajana entinen tykistörykmentin komentaja nykyinen JPr:n esikuntapäällikkö everstiluutnantti Pekka Ekdahl sekä toimittajana pitkäaikainen killan sihteeri ja puuhamies kapteeni Jorma Kitunen. Kilta voi olla varma ja iloinen siitä, että tykistön ja killan osuus Etupyörä-lehdessä tulee huomioiduksi oikealla tavalla.Kilta uudistuu
Seitsemänkymmenluvun alkupuolisko oli lievää taantumisen aikaa. Vanhat kiltaveljet väsähtivät, toiminta romahti minimiin ja nuorempaa polvea ei asia näyttänyt kiinnostavan. Jäsenmäärässä tapahtui jyrkkä lasku.
Keväällä 1978 alkoi killassa eräänlainen uusiutuminen. Tuolloin havaittiin, että killan tunnetuksi tekeminen oli unohtunut. Työhön tartuttiin uudella innolla. Toimintakenttä hahmoteltiin, tavoitteet selvitettiin ja päätetyt suunnitelmat pyrittiin toteuttamaan. Tärkein ensitehtävä oli informointi ja toinen jäsenmäärän kasvattaminen Toiminta keskittyikin perinteiden vaalimisen ohella näiden tavoitteiden ympärille.
Kilta järjesti tutustumiskäyntejä kasarmialueelle, avointenovien päiviä, informaatio- tilaisuuksia reserviläisille ja retkiä Rovajärven ampumakenttäalueelle. Kilta esittäytyi Pohjois-Suomen Messuilla, osallistui Uhtuan ja Kiestingin aseveljien sekä maanpuolustuskiltojen valtakunnallisiin tilaisuuksiiin ja kertausharjoituksiin. Työ tuotti tulosta, jäsenmäärä vuoden 1977 lopussa oli 244 ja 1979 se oli jo 460 jäsentä.Paikallisosastot
Positiivista palautetta tuli monelta taholta ja kiltatyö alkoi kiinnostaa. Paikallisosastot perustettiin Kemiin 21. 4. 1978 Rovaniemelle 16. 1. 1979 ja Nivalaan 21. 7. 1979. Kiltatoiminnan uudelleen henkiin herättämisestä kilta saa kiittää myös silloista rykmentin komentajaa eversti Kalevi Vallasta, joka suurella innolla ja lämmöllä suhtautui ja paneutui henkilökohtaisesti kiltatyöhön. Hän oli komentajana vuosina 1977-1979. Seurauksena syntyivät juuri paikallisosastot ja kiltatyö sai tämän päivän suuntaviivat.Kiltatoiminnan tapahtumia vuonna 1982
Vilkasta toimintaa 1982
Johtokunta kokoontui viisi kertaa. Yksi kokouksista pidettiin 6. 11. yhdessä Rovaniemen paikallisosaston johtokunnan kanssa. Kilta oli perustamassa 14. 4. Pohjois-Pohjanmaan Kiltapiiriä.
Putkivalkea-lehti on ilmestynyt kaksi kertaa, toukokuussa ja vuoden lopussa. Lehti nro 3/82 sisältyy Jääkäriprikaatin toimittamaan Etupyörä-lehteen, joka ilmestyi maaliskuussa 1983.
Avointen ovien päivä järjestettiin jo kolmannen kerran Oulun kasarmialueella 23. 6. yhteistoiminnassa PohmTR:n ja OulItPsto:n kanssa. Tilaisuus onnistui hyvin. Yleisöä oli yli 1000 henkeä. Paikallinen sanomalehdistö huomio tapahtuman näkyvästi.
Kilta aloitti Pohjois-Suomen tykistöjoukkojen historiikkien julkaisun. Maaliskuussa 1982 valmistui Lauri Piirron kirjoittama historiikki III/KR 16 jatkosodassa 1941-44. Julkaistu historiikkin 500 kappaleen painos oli merkittävä tapahtuma killan historiassa. Kootusti kaikista julkaistuista historiikeista kerrotaan kohdassa Historiikit.
Jääkäriprikaatin lipun naulaustilaisuudessa Sodankylän varuskuntakerholta 12. 11. 1982 olivat killan edustana Tauno Lakomäki ja Niilo Ojala, joka oli yksi lipun naulaajista. Jääkäriprikaatin lipun vihkimistilaisuudessa 22. 11. 1982 Tasavallan presidentin linnassa kiltaa edusti Niilo Ojala. Pohjois-Pohjanmaan Kiltapiirissä varapuheenjohtajana on toiminut Alpo Kallio, jäsenenä Seppo Takamaa ja varajäsenenä Eero Vainio.
Killan piirissä ansiokkaasti toimineet maisteri Juho Jorma ja ylimetsänhoitaja Osmo Vartiainen saivat vastaanottaa kiltatoiminnan arvokkaimman huomionosoituksen. Heille myönnettiin 4 .6. 1982 puolustusministerin päätöksellä kilta-ansiomitalit.
Killan johtokunta on myöntänyt killan hyväksi tehdystä työstä killan kultaisen ansiomerkin kiltakirjan kera 5. 3. l982 seuraaville: Raimo Salmi, Alpo Kallio, Aimo Niemenkari ja 3. l1. 1982: Seppo Mäki, Seppo Niemi, Ahti Markus ja Niilo Ojala
Killan taloudellinen tilanne toimikauden 1982 päättyessä oli tyydyttävä ja maksuvalmius seuraavan toimintavuoden tapahtumien toteuttamiseksi voitiin säilyttää.
Pohjanmaan Tykistörykmentin siirto Sodankylään Jääkäriprikaatin tykistöksi alkoi 15. 9. 1981. Rykmentin pääosa siirtyivät kesällä 1982. Rykmentti luovutti Oulun Ilmatorjuntapatteristolle vastuun Oulun kasarmialueesta ja esikuntapatterin virkoineen ja toimineen 1. 4. 1982. Tämä siirto aiheutti killassa toiminnan uudelleenarviointia. Sen tuloksena Kilta tukeutui rykmentin ohella OulItPsto:on, jäihän kilta rykmentin muuttaessa pois yksin kotipaikkakunnalleen Ouluun.
Killan eräänä erityistavoitteena tulee olemaan saada toiminnan piiriin aiemmin Pohjanmaan Tykistörykmentissä palvellut henkilökunta.
Toimintavuosi 1983-KiltatoimintaaPitkä etäisyys on työskentelyyn vaikuttava seikka. Tämä tosiasia sävytti killan tekemisiä vuoden 1983 toimintakautena. Yhdeksäntoista vuoden ajan kiltatyölle vahvan ja turvallisen tuen antanut Pohjanmaan Tykistörykmentti oli nyt 360 kilometrin päässä, ei enää aidan takana kuten asianlaita Oulussa oli.
Silti kaikki yhdessä tehdyt suunnitelmat toteutettiin vakiintunutta käytäntöä noudattaen. Toimintakauden päätökseksi ja kohokohdaksi muodostui killan 20 vuotisjuhla Oulun Toimiupseerikerholla.
Jäsenistö, jonka määrä toimintavuoden lopussa oli 399, on varsin laajalta alueelta. Eteläisimmät Helsingistä ja pohjoisimmat kaukaa Lapista. Tämä alueellinen hajonta on ollut vaikuttamassa siihen, että jäsenistön kokoaminen on ollut vaikeaa, jopa mahdotonta. Killalla onkin kolme paikallisosastoa: Rovaniemellä, Kemissä ja Nivalassa ja killan kotipaikka on Oulussa.
Kilta on Maanpuolustuskillat ry:n, Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n jäsen ja Tykkimiehet ry:n yhteisöjäsen. Yhteisöjäsenen edustajina Tykkimiehet ry:ssä ovat olleet Niilo Ojala ja Eero Vainio.
Maanpuolustuskillat ja Pohjois-Suomen Kiltapiiri järjesti 23. 2. 1983 järjestö- toiminnan paikallisseminaarin, johon osallistuivat kiltalaiset Alpo Kallio, Lauri Lajunen ja Matti Alapiessa. Tykistökenraali Vilho Petter Nenosen syntymän 100-vuotis juhlatilaisuuksiin Helsingissä 6. 3. 1983 osallistui Niilo Ojala.
Rykmentin komentaja evertiluutnantti Aimo Niemenkari kutsui kiltalaisia Rovajärven Heinuvaaraan rykmentin talvileirille 9. 4. 1983 seuraamaan tykistön toimintaa talviolosuhteissa. Kutsua noudatti 20 kiltalaista, jotka saivat seurata vaihtelevaa ohjelmaa. Oli leirin esittely, ammuntojen seuraaminen tulenjohtopaikalla, tykkikaluston 155 K 74 esittely, sauna ja päivällinen.
Saunomisen lomassa keskusteltiin killan Sodankylän paikallisosaston perustamis- tarpeesta ja mahdollisuuksista.
Oulussa kokoontuivat 18.6.1983 Kiestingin ja Uhtuan tykkimiehet asevelijuhlille. Killan tykkimiesveteraanit ovat suurimmalta osin tämän suunnan taistelijoita. Kilta toi juhlien osanottajille tervehdyksen ja luovutti julkaisemansa Lauri Piirron kirjoittaman historiikin III/KTR 16 jatkosodassa 1941-44.
Kilta on vakiintunutta tapaa noudattaen jatkanut PohmTR:n ja OulItpston parhaiden varusmiesten palkitsemista ja muistamista kotiuttamisjuhlissa sekä muistanut parhaisiin johtamis- ja ampumasuorituksiin yltäneitä reserviläisiä PohmTR:n johtamissa kertausharjoituksissa.-Avoimien ovien päivä Oulun Kasarmialueella
Tämä neljännen kerran peräkkäin ja kerran vuodessa juhannuksen alla järjestettävä tapahtuma kiinnosti paitsi kasarmialueella asuvia myös muita kaupunkilaisia. Toiselle tuhannelle noussut yleisömäärä sai kokea aikaisempien vuosien kaltaisen monipuolisen ja sotilaallisen reippaan tapahtumakokonaisuuden: sotilasmusiikkia, kilpailuja, kalusto- esittelyjä, tutustumista varusmiesten majoitustiloihin ja sotilaskotiin sekä nauttia hernekeittoa lisukkeineen. Nyt järjestelyistä vastasi PohmTR:n sijasta Oulun Ilmatorjuntapatteristo. Historiaa sekin.
-Vierailu tykistöleirille
Perinteiseksi muodostunut kesäretki kenttätykistön ampumaleirille 14.-15. 5. 1983 oli taas jälleen saanut kiltaveljet yli kolmekymmenpäisenä joukkona liikkeelle. Tutustuminen leirintäalueeseen, kunto-ottelukilpailun seuraaminen, maastoruokailu ja saunominen kuuluivat ensimmäisen päivän ohjelmaan.
Majoittuminen tapahtui parakissa. Hilpeä keskustelu majapaikassa menneiden asevelvollisuus- ja sotamuistojen merkeissä jatkui Pohjolan valoisassa yössä pitkään.
Seuraavana päivänä oli ohjelmassa kenraali Nenosen nimeä kantava tulenavauskilpailu, Leirijuhla ja SAInt-show sekä leirin päättäminen. Viiden viimeisen kesäleirin aikana on yli 100 kiltaveljeä käynyt PohmTR:n ja Harjoituspatteristo 1:n vieraana Heinuvaarassa.-Vierailu Sodankylässä
Jääkäriprikaati kutsui killan jäsenet PohmTR:n perinnepäivän viettoon 4. 5. 1983 Sodankylään. Pitkästä matkasta huolimatta linja-autolastillinen kiltalaisia noudatti kutsua. Kiltalaisten oppaina toimivat rykmentinkomentaja everstiluutnantti Kyösti Kosonen, yliluutnantti Jorma Kitunen ja sotilasmestari Reijo Siltala.
Ohjelma oli tiivis ja antoisa: valatilaisuuden seuraaminen, juhlalounas, kalustoesittely, uuteen tykkikalustoon tutustuminen ja sen esittely, saunominen sekä illalla rykmentin arvokas perinnejuhla.
Kiltaveljet Ahti Risku ja Veikko Junttila, Nivalan osaston puheenjohtaja, saivat kunnian olla vastaanottamassa PohmTR:n perinnepäivän juhlallisuuksiin kuulunutta ohimarssia.-Kiltajuhlat
Oulussa pidettiin 13. 11. 1983 valtakunnallinen Kiltojen maanpuolustusjuhla. Juhlan järjestivät Maanpuolustuskillat ry ja Pohjois-Suomen Kiltapiiri. Kilta osallistui merkittävällä panoksella juhlan järjestelyihin ja sen läpiviemiseen.
Ohjelma käsitti jumalanpalveluksen Tuomiokirkossa ja seppelenlaskun sankari- haudalla sekä juhlavan ja arvokassisältöisen pääjuhlan Madetojan salissa. Puolustusvoimien tervehdyksen esitti uusi puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen ja juhlapuheen piti puolustusministeri Veikko Pihlajamäki.-Pohjanmaan Tykkimieskilta 20 vuotta
Killan 20 vuotuisjuhla pidettiin 40. 2. 1984 Oulun Toimiupseerikerhon tiloissa. Juhla alkoi PohmTR:n kunniamarssilla Sotilaspoika, jonka esitti Oulun Varuskunta- soittokunta musiikkikapteeni Martti Mattilan johdolla.
Tervehdyspuheen piti killan puheenjohtaja Oulun kaupungin yhteyspäällikkö Seppo Mäki. Ohjelmassa seurasi majuri Aulis Sihvosen yksinlaulua ja rehtori Niilo Ojala esitteli killan 20 vuotuishistoriikin. Varuskuntasoittokunta esitti marssisikermiä.
Juhlassa parkittiin killan kultaisella ansiomerkillä kiltakirjan kera kiltaveljet: agronomi Eero Vainio, kartoittaja Matti Alapiessa, everstiluutnantti Asser Lehtilä ja majuri Esa Mikonsaari sekä Oulun varuskuntasoittokunta, Oulun Sotilaspiirin Esikunta ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta.
Virallisen ohjelman jälkeen seurasi juhlaillallinen, jonka aikana varuskunta- soittokunta kajautteli muistorikkaita sodanajan sävelmiä. Illan juontajana ja pääesiintyjänä toimi "kunniatykkimies Karjalasta", Arttu Suuntala yhtyneineen runsaslukuisen yleisön viihdyttäjänä.--Kiltaa onnittelivat erilaisin huomionosoituksin seuraavat yhteisöt ja henkilöt:
-Pohdintaa
Kilta 20 vuoden ikään ehtineenä tuli vaiheeseen, jossa sen aseman ja tulevaisuuden pohdinta toi monia asioita ratkottaviksi. Miten pitää tiivistä yhteyttä PohmTR:iin, miten on hoidettava killan talous, jonka ylläpitämiseen Aliupseerikoulun oppilaat panoksellaan Putkivalkea-lehden toimittamisen yhteydessä niin oivallisesti vaikuttivat, miten saada pidettyä varsin laajalla alueella oleva jäsenkunta ajan tasalla kiltaan ja maanpuolustukseen sekä turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asiatiedoissa, miten jäsenten osallistumisaktiviteettiä voidaan nostaa?Vuoden 1984 toimintaa
Vuosi 19984 oli killan kahdeskymmenes toimintavuosi. Killan puheenjohtajana on toiminut Lauri Lajunen ja vuoden lopulla varapuheenjohtaja Eero Vainio. Johtokuntaan ovat kuulunet Ahti Markus, Alpo Kallio, Pentti Rapeli, Seppo Mäki, Niilo Ojala, Raimo Salmi ja Matti Alapiessa, joka on hoitanut sihteerin tehtävät.
Pohjois-Suomen Tykkimieskillan vuosikokous pidettiin 7. 5. 1984 Oulun Upseeri- kerholla. Puhetta johti Eero Vainio. Vuosikokouksen yhteydessä majuri Heikki Hiltula piti mielenkiintoisen esitelmän aiheesta "Pohjois-Euroopan strateginen tilanne". Johtokunta on toimintavuoden aikana kokoontunut 7 kertaa.
Heinäkuussa tarkistettiin ja ohjelmoitiin killan jäsenluettelo tietokoneelle Alpo Kallion ja Matti Alapiessan toimesta. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 205.
Kilta teki toimikauden aikana retket Inarin Kaamaseen 21. 7. 84 muistomerkin paljastustilaisuuteen, kesäretken Rovajärvelle 4. 5. 1984, syysretki Tornion maihinnousun 40-vuotis muistotilaisuuteen ja osallistui rykmentinperinnepäiville Sodankylässä 2. 11. 1984.
Killan piirissä ansiokkaasti toimineet Jorma Kitunen ja Niilo Ojala saivat vastaanottaa puolustusministerin 4 .6. 1984 myöntämän kilta-ansiomitallin.
Kilta on saanut vastaanottaa Oulu Oy:ltä 2000 mk:n lahjoituksen. Joukko-osastojen komentajat, everstiluutnantit Kyösti Kosonen ja Manu Jaakonaho ovat tukeneet kiltatyötä. Matti Alapiessa on käynyt pelastuspalvelun perus- ja jatkokurssit. Piristävän lisän kiltatoimintaan ovat tuoneet PohmTR:ssä ja OulItpsto:ssa aiemmin palvellut henkilökunta.-Paikallisosastot
Rovaniemellä on puheenjohtajana toiminut Pekka Leinonen ja sihteerinä Heikki Hinkkanen, Kemissä sihteeri Alpo Isotalus on hoitanut tiedottamisen jäsenistölle. Nivalassa on puheenjohtajana Veikko Junttila, joka muiden osaston jäsenten kanssa on osallistunut perinnepäiville.Uudelle vuosikymmenelle
Kilta lähti seuraavalle vuosikymmenelle uusien haastavien tehtävien merkeissä. Varsinainen kiltatoiminta jatkui suunnitelmien mukaisesti ja ohjelmat toteutettiin perinteiseen tapaan. Seuraavat neljä vuotta olivat tapahtumarikkaita aikoja.
Ensinnäkin kilta sai oman viirinsä 1986. Katso kohdasta Pohjois-Suomen tykkimieskillan viiri. Alunperin vaatimattomaksi muistotauluksi tarkoitettu Tornion maihinnousun tykistömuistomerkki sai aivan uudenlaiset ja laajakantoiset toteutus- tavoitteet. Lisää kohdassa Muistomerkit. Kilta lähti myös rohkeasti liikkeelle saadakseen talteen historiikkien muodossa Pohjois-Suomen joukko-osastoissa toimineiden kenttätykistöjoukkojen osallistumisen sotaan 1941-1945. Historiikeista keskitetysti kohdassa Historiikit.
Mielenkiintoisen ja odottamattoman tapahtumasarjan muodosti kesällä 1986 laihialaisen ja kenraali Nenosen tykkimiehen Herman Peltokosken Oulun vierailu ja tutustuminen vapaussodan tuliaseman muistomerkkiin Yrjänäisen perikunnan pihamaalla. Tarkemmin kohdassa Tykkimies Herman Peltokosken sotaretki.
Kuntourheilu tuli killan ohjelmaan ja kilta nimesi uusia työryhmiä ja yhdysmiehiä. Killan kuntourheiluyhdysmieheksi nimettiin Lauri Lajunen.
Perinnetoimikuntaan kuuluivat Eero Vainio, Ahti Markus ja Niilo Ojala sekä historiikki- ja muistomerkkitoimikuntaan kuuluivat Matti Alapiessa, Lauri Ovaska, Aulis Sihvonen ja Eero Vainio.Toimintavuosi 1985
Killan vuosikokous pidettiin 29. 3. 1985 Oulun kasarmin Toimiupseerikerholla. Vuosikokouksen yhteydessä Oulun Sotilaspiirin päällikkö everstiluutnantti Seppo Takamaa piti mielenkiintoisen audiovisuaalisen esitelmän aiheesta "Suomalaiset rauhanturvaajat Lähi-idässä".
OulItpston marssi ja valatilaisuus Haukiputaalla l9. 7. 1985 ja PohmTR:n vastaavanlainen tilaisuus Tervolassa 11. 7. 1985 kiinnostivat kiltaveljiä. Jälkimmäiseen erikoisesti osallistuivat Kemin paikallisosaston kiltalaiset.
Retket Rovajärvelle 4.-5. 8. 1985 sekä perinnepäiville Sodankylään 5. 11. 1985 tehtiin entiseen malliin. Maanpuolustuskiltojen Liiton ja Tykkimiehet ry:n kokouksiin osallistuivat Juhani Sillanpää ja Niilo Ojala. Niinisalon varuskunnan 50-vuotisjuhlaan 4. 6. 1985 osallistui sihteeri Matti Alapiessa. MPKL:n kiltakoulutustilaisuuteen Oulussa osallistuivat Seppo Mäki ja Aulis Sihvonen.
Johtokunta on 29. 3. 1985 myöntänyt killan hyväksi tehdystä työstä kultaisen ansiomerkin ja kiltakirjan seuraaville: eversti Kalevi Vallas, Oulltpsto, everstiluutnantti Kyösti Kosonen, majuri Pentti Rapeli, everstiluutnantti Mauno Jaakonaho ja 20. 10. 85: pankinjohtaja Veikko Junttia ja Pekka Leinonen.
Puolustusministerin 4. 6. 1985 myöntämä kilta-ansiomitalli luovutettiin ansiokkaalle kiltaveljelle maanviljelijä Ahti Markukselle rykmentin perinnejuhlassa 5. 11. 1985.
Kilta on suorittanut vuoden aikana perinneaineiston keruuta ja tallentamista perinne- yksiköiden sodanaikaisista toiminnoista Ahti Markuksen, Eero Vainion ja Niilo Ojalan toimesta. Historiikin II/KTR 16 kirjoittaminen aloitettiin maisteri Osmo Hyvösen ja killan keräämän aineiston pohjalta. RaskPsto 16:n aineistoa ja kirjoittajaa selviteltiin.
Killan johtokunta hyväksyi yksimielisesti 26. 11 .1985 everstiluutnantti Asser Lehtilän suunnitteleman ehdotuksen Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry:n viiriksi. Viiristä lisää tietoa kohdassa Pohjois-Suomen Tykkimieskillan viiri.Toimintavuosi 1986
Killan toimintavuosi 1986 noudatti perinteisiä toimintamuotoja puheenjohtajansa Lauri Lajusen johdolla. Kiltaan kuului vuodenlopussa 207 maksanutta jäsentä. Kilta esitteli ensimmäisen kerran oman viirinsä ja johtokunnan vahvistaman viirin jakosäännön vuosikokouksessa 28. 2. 1986.
Killan vuosikokouksessa Oulun Sotilaspiirin päällikkö everstiluutnantti Seppo Takamaa jakoi juuri jakoon tulleita rintamapalvelun tammenlehviä killan veteraaneille. Tammenlehvän saivat: Osmo Vartiainen, Matti Sutela, Ahti Markus, Eero Vainio, Unto Paasio, Aarne Wäisänen, Bernhard Isomaa, Niilo Ojala, Oiva Peltonen, Eino Ruuskanen, Olavi Kuokkanen, Jorma Peisterä ja Jalmari Arrelo.
Tykkimieskillan aloitteesta Oulun seudulla toimivat killat kokoontuivat Kiltapiirin toiminnan järjestelyjen uusimiseen. Kiltapiirin kokouksessa 7. 5. 1986 Hiukanhovissa Hiukkavaarassa sopivat eri kiltojen puheenjohtajat ja sihteerit uusista toimintamuodoista. Kunkin killan puheenjohtaja ja sihteeri toimivat myös Kiltapiirin puheenjohtajina ja sihteerinä vuoden kerrallaan arvotussa järjestyksessä. Pohjois-Suomen Tykkimieskillan toimikausi alkoi 1. 4. l988.
Huhtikuussa tehtiin yhteistyössä Oulun Seudun Ilmatorjuntaupseerien ja Oulun yliopiston Reserviupseerien kanssa onnistunut retki it-ampumaleirille Lohtajalle ja elokuussa Rovajärven ampumaleirille.
Ensimmäisten kolmen Pohjois-Suomen Tykkimieskillan viirin jakotilaisuus oli 17. 5. l986 itsenäisen Suomen ensimmäisten tykinlaukausten muistomerkillä Yrjänäisen perikunnan pihalla. Ensimmäiset viirit sai suunnittelija everstiluutnantti Asser Lehtilä, teollisuusneuvos Erkki Yrjänäinen ja rehtori Niilo Ojala.
Vuoden aikana viirin saivat myös kenraaliluutnantti Erkki Laatikainen, vapaussodan tykkimies Herman Peltokoski, Pohjanmaan Tykistörykmentti, Oulun Ilmatorjuntapatteristo, Autojoukkojen kilta ry ja kapteeni Jorma Kitunen.
Mielenkiintoisen ja odottamattoman tapahtumasarjan muodosti 19. 8. 1986 laihialaisen ja kenraali Nenosen tykkimiehen Herman Peltokosken Oulun vierailu ja tutustuminen vapaussodan tuliasemansa muistomerkkiin Yrjänäisen perikunnan pihamaalla. Tarkemmin asiasta kohdassa Tykkimies Herman Peltökosken sotaretki.
Lokakuun puolivälissä johtokunta teki retken Nivalaan Nivalan paikallisosaston toimiessa isäntänä. Ohjelmaan kuului tutustuminen Kyösti ja Kalervo Kallion museoon ja uuteen kunnantaloon. Killan johtokunnan kokous ja yhteinen illanvietto pidettiin Nivalan säästöpankin tiloissa. Kokouksen yhteydessä killan puheenjohtaja Lauri Lajunen luovutti kultaisen ansiomerkin kiltakirjan kanssa Nivalan paikallisosaston puheen- johtajalle pankinjohtaja Veikko Junttilalle.
Kilta teki 9. l0. 1986 päivätyllä kirjeellä aloitteen Tornion kaupunginhallitukselle tykistömuistomerkin pystyttämiseksi Tornion Perkkiöön. Killanjohtokunta katsoi aiheelliseksi aloitteen pikaisen tekemisen. sillä tällä alueella tullaan suorittamaan asemakaavaan liittyviä toimenpiteitä, jolloin maastossa oleva historiallinen tapahtumapaikka helposti pääsee unohtumaan. Torniossa asiaa hoiti kiltaveli Reino Pelttari.
Tornion kaupunginhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan 17. 11. 1986 ja asetti asiaa selvittämään toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli hallituksen puheenjohtaja Ossi Hooli.Toimikunnan tuli antaa esityksensä l7.l1.1986 mennessä.Maisteri Osmo Hyvönen sai valmiiksi II/KTR 16 historiikin käsikirjoituksen. Historiikki tullaan julkaisemaan killan toimesta vuoden 1987 aikana.-Rykmentin perinnejuhla
Rykmentin perinnejuhla 7. l1. 1986 oli tavallista juhlavampi tilaisuus sekä järjestäjien että killan taholta. Erikoisen ilahduttavaa oli myös todeta, että juhlaan osallistui linja-autolastillinen kiltalaisia Oulun alueelta sekä lisäksi paikallisosastojen jäseniä. Perinnejuhlan sotilaalliset tapahtumat noudattivat tuttuja muotoja.
Perinneiltajuhlassa rykmentin komentaja everstiluutnantti Pekka Ekdahl tervetulo- esittelyn jälkeen lausui ilonsa siitä, että rykmentillä on vankka kiltajoukko, joka nytkin mieslukuisesti oli pitkästä välimatkasta huolimatta saapunut juhlistamaan perinnepäivää.Killan puheenjohtaja agronomi Eero Vainio toi juhlaan killan tervehdyksen ja puheessaan loi katsauksen kuluneen vuoden toimintaan ja selosti tulevan vuoden näkymiä, jotka ennustivat killan asettamien mittavien tavoitteiden toteutumista. Samalla puheenjohtaja Vainio luovutti PohmTR:lle killan viirin ja taulun, joka kertoo laihialaisen tykkimiehen Herman Peltokosken sotaretkestä.
Lahjat vastaanotti rykmentin komentaja, joka kiitospuheessaan toivotti killalle onnea ja menestystä jatkossa ja eritoten seuraavan vuoden tavoitteiden läpiviemisessä. Rykmentin komentaja luovutti lopuksi PohmTR:n ansioplaketin killan puheenjohtajalle agronomi Eero Vainiolle ansioista kiltatyön ja PohmTR:n hyväksi.
Kiltaveli majuri evp Aulis Sihvonen esitti yksinlaulua. Juhla jatkui monipuolisen ohjelman, seurustelun ja karkeloinnin merkeissä. Paluumatka seuraavana päivänä Ouluun sujui näitä miellyttävien tapahtumia muistellen.Työntäyteinen toimintavuosi 1987-Perinnetoiminta
Toimintavuoden 1987 päätapahtumiksi muodostuivat Lapin sodan tykistömuistomerkin rakentaminen ja paljastusjuhla Torniossa sekä historiikkien II/KTR 16 ja Raskpsto 16 jatkosodassa 1941-44 valmistuminen elokuun puolessa välissä juuri ennen Kiestingin ja Uhtuan aseveljien kesätapahtumaa Oulussa 16. 8. 1987. Lisää muistomerkeistä kohdassa Muistomerkit ja historiikeista kohdassa Historiikit.
Muistomerkki rakennettiin kevään ja kesän aikana talkootyönä ja lahjoitusvaroin. Paljastusjuhla pidettiin 4. 10. 1987. Killan puolesta asiaa hoiti muistomerkkitoimikunta, johon kuuluivat Eero Vainio, Matti Alapiessa, Lauri Ovaska ja Aulis Sihvonen. Rakennus- ja talkootöitä paikan päällä johti rakennusmestari Reino Pelttari.
Killan perinnetoimikuntaan toimintavuonna kuuluivat Eero Vainio, Markus Ahti ja Niilo Ojala. Vuoden aikana toimikunta kokoontui viisi kertaa ja saattoi valmiiksi historiikit II/KTR 16 Jatkosodassa 1941-44 ja Raskpsto 16 Jatkosodassa 1941-44. Lisää historiikeista kohdassa Historiikit.-Juhlava vuosikokous
Killan vuosikokous 11. 2. 1987 nimettiin juhlakokoukseksi, joka pidettiin Oulun kasarmin upseerikerholla. Killan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti agronomi Eero Vainio ja sihteeriksi Fm Hannu Häyrynen. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden jälkeen seurasi tilaisuuden juhlavampi osuus.
Johtokunta oli päättänyt palkita pitkäaikaisia ja ansioituneita kiltaveljiä järjestämällä näyttävimmissä puitteissa yhteisen palkitsemistilaisuuden. Killan kunniajäseniksi nimettiin maisteri Juho Jorma, ylimetsänhoitaja Osmo Vartiainen ja kapteeni Jorma Kitunen.
Killan kultaisen ansiomerkkin kiltakirjan kera saivat everstiluutnantti evp. Lauri Piirto, professori Lauri Lajunen, maisteri Osmo Hyvönen ja majuri Lauri Ovaska.
Killan viiri luovutettiin entisille puheenjohtajille: maisteri Juho Jorma, ylimetsänhoitaja Osmo Vartiainen, edustaja Raimo Salmi, ekonomi Seppo Niemi, professori Alpo Kallio, ekonomi Seppo Mäki, agronomi Eero Vainio, professori Lauri Lajunen sekä hallituksen jäsenille: kartoittaja Matti Alapiessa, maanviljelijä Ahti Markus ja pankinjohtaja Veikko Junttila.-Muuta toimintaaKillan viiri on luovutettu toimintakauden aikana myös seuraaville henkilöille ja yhteisöille: Pohjan Prikaatin Kilta Oulu, Jääkäriprikaatin Kilta Sodankylä, Tornion kaupunki, everstiluutnantti evp Olavi Koskinen I/KTP 16:n komentaja, majuri evp Per Ole Karmela I/KTR 16:n pstoupseeri, majuri Lauri Ovaska, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Oulun Maatalouskeskus.
Killan toimintaa esiteltiin kesällä Pohjois-Suomen messuilla yhdessä muiden kiltojen kanssa. Vuoden aikana järjestettiin retket 23. 5. Lohtajalle It-ampumaleirille yhdessä It-upseeriyhdistyksen kanssa, 19.-20. 8. Rovajärven tykistöleirille ja 6.-7. 11. Sodankylään PohmTR:n perinnejuhlaan.-Rykmentin perinnejuhla SodankylässäKilta luovutti perinnejuhlassa rykmentille 10 kpl hopealautasia ansioituneiden rykmenttiläisten palkitsemiseksi. Samoin rykmentille luovutettiin Niilo Ojalan laatima ja kokoama 100 sivuinen kuva-albumi "Pohjois-Suomen Tykkimieskilta sanallista ja kuvallista kertomaa kiltasaralta". Edelleen luovutettiin suurennettu valokuva Tornion muistomerkistä, jossa rykmentin varusmiehet ovat kunniavartiossa muistomerkillä, sekä vuoden aikana valmiiksi saadut historiikit II/KTR 16 ja Raskpsto 16 jatkosodassa 1941 1944. Ekonomi Seppo Mäki luovutti 1500 luvun tykin pienoismallin.
Juhlassa luovutettiin Pohjanmaan Tykistörykmentin kunniaplaketit killan perinne- toimikunnan jäsenille. Toimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Eero Vainio, jäsenet Ahti Markus, Niilo Ojala, Matti Alapiessa, Lauri Ovaska ja Aulis Sihvonen.
Kulunut vuosi oli killalle haastava ja työntäyteinen. Tavoitteet toteutettiin paremmin kuin uskallettiin toivoa. Killan osakseen saama tunnustus, kiitos ja huomatuksi tuleminen olivat paras palkka tehdystä vapaaehtoisesta perinteitä säilyttävästä maanpuolustustyöstä.Toimintavuosi 1988
-Vuosikokous
Toimintavuosi 1988 alkoi rauhallisissa merkeissä ikään kuin "sulatellen" edellisen vuoden tapahtumia. Killan vuosikokous pidettiin 1. 3. 1988 Vakuutusyhtiö Pohjolan tiloissa Oulussa.
Kokoustilaisuuden alussa illan isäntä kiltaveli Kalevi Dunder lausui kiltaveljet tervetulleiksi, jonka jälkeen nautittiin talon antimia. Tämän jälkeen kuultiin evl Pentti Leikaksen esitelmä aiheesta: "Pohjolan turvallisuus nykyisen aseteknisen kehityksen valossa". Esitelmä oli aiheeltaan erittäin mielenkiintoinen, jota läsnäolijat tarkkaavaisesti seurasivat.
Killan puheenjohtaja Eero Vainio avasi kokouksen. Avajaispuheessaan hän loi katsauksen killan tärkeimpiin tapahtumiin edellisen vilkkaan toimintavuoden aikana ja kiitti kiltalaisia hyvästä talkoohengestä ja palvelualttiudesta. Killan puheenjohtajaksi valittiin majuri evp Aulis Sihvonen.-Kiltatoimintaa
Johtokunta nimesi 28.1. toimikunnan tutkimaan mahdollisuutta perustaa ja löytää killalle Oulusta perinnehuone. Toimikuntaan nimettiin Aulis Sihvonen, Kari Karsi ja Asser Lehtilä.
Oulun llmatorjuntapatteristolle luovutettiin 15. 1. pulssitesteri. Helmikuussa olivat Eero Vainio ja Niilo Ojala Maanpuolustuskillat ry:n vieraina luovuttaen killan viirin, historiikit sekä Tykkimiehet ry:n ja Tykistömuseon edustajille kaksi kuvataulua Tornion tykistömuistomerkin paljastusjuhlasta ja samassa tilaisuudessa kuvatun videofilmin.
Everstiluutnantti evp Lauri Piirto piti 4. 5. 1988. Oulun upseerikerholla esitelmän "Tykistö Pohjois-Suomen sotatoimissa ja Lapin Käsivarressa 1944-45".
Kilta otti vastaan 1. 4. 1988 vuorovuodeksi Kiltapiirin puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät.
Heinäkuussa tuli valmiiksi viimeinen historiikki I/KTR 16 jatkosodassa 1941-44. Rouva Esteri Hyvöselle luovutettiin Kiltalautanen kiitollisuuden osoituksena historiikkien puhtaaksikirjoituksesta. Lautasen luovutti Matti Alapiessa 1. 9. 1988.
Rovajärven ampumaleirillä olivat 13. 8. 1988 sota- ja ampumaharjoitusten päätösammunnat sekä 14. 8. tulenavauskilpailu. Leirivierailu tehtiin siten, että osallistuttiin kumpaankin tilaisuuteen. Suomulta tarjottiin kiltalaisille edullinen majoituspaketti.
Killan 25-vuotisjuhla päätettiin pitää 11. 2. 1989. Juhlatoimikuntaan nimettiin Aulis Sihvonen, Eero Vainio, Matti Alapiessa, Niilo Ojala, Jorma Autio ja Hannu Häyrynen. Niilo Ojala ja Jorma Autio lupautuivat toimittamaan killan 25-vuotishistoriikin.
Rykmentin perinnepäivä pidettiin 4.-5.11. perinteiseen tapaan.Killan talousKillan toisen toimintavuoden talouden tilaa kuvaa toimintakertomus v. 1965 seuraavasti: "Koska Kiltamerkkien myynnistä ja jäsenmaksuista ei ole saatu odotusten mukaisesti tuloja, joutui johtokunta ottamaan PYP:stä 480 markan vekselilainan joensuulaiselta kultasepänliike Koivula Oy:ltä tilattujen kiltamerkkien maksamiseksi. Killan heikosta taloudellisesta asemasta johtuen ei vuoden 1965 aikana ole kotiuttamisjuhlien yhteydessä voitu jakaa kirjalahjoja kotiutettaville varusmiehille. Vuoden 1965 aikana ei kilta ole myöskään saanut lahjoituksia". Voidaan sanoa, että kilta lähti liikkeelle "Matti kukkarossa".
Vuonna 1968 alulle pantu Puktivalkea-lehti, josta tuli tärkeä tulolähde killalle, ei heti täysin maksanut itseään. Seuraavana vuonna tilanne oli muuttunut. Talous oli vakautunut niin, että lehti maksoi täysin itsensä ja vielä jäi varoja seuraavalle toimikaudelle. Vuoden 1981 toimintakertomuksessa johtokunta tyytyväisenä totesi killan taloudellisen tilanteen riittävän hyväksi. Viimeisten viiden toimintavuoden aikana killan taloudellinen tilanne on ollut vakaa. Historiikkien myynti vilkkaan kysynnän vuoksi on ollut tuloksellista. Kirjojen myynti jatkuu edelleen. Viimeinen historiikki valmistui elokuussa 1988. Rahastonhoitajan ilmoituksen mukaan killan tilillä oli vuoden 1988 viimeisenä päivänä rahaa 18917,30 mk. Myös taloudellisessa mielessä kilta voi katsoa tulevaisuuteen tyytyväisin mielin. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.Killan viiriKuva 1. Pohjois-Suomen tykkimieskillan standaari. Suunnittelija evl Asser Lehtilä.Killan johtokunta hyväksyi yksimielisesti 26. 11.1985 everstiluutnantti Asser Lehtilän suunnitteleman ehdotuksen Pohjois-Suomen Tykkimieskilta r.y:n viiriksi. Kilta esitteli ensimmäisen kerran oman viirinsä ja johtokunnan vahvistaman viirin jakosäännön vuosikokouksessa 28. 2. 1986.Viirin väri on tykistön punainen, siinä on mustat pystyraidat ja sen keskellä on killan tunnus, hopeanharmaa linnoitusmuuri, jonka sisällä keltainen pommi. Viirin on suunnitellut everstiluutnantti evp Asser Lehtilä. Viirin nimi on Pohjois-Suomen Tykkimieskillan viiri ja sen jakamisesta päättää johtokunta.Viirin jakosäännön mukaan johtokunnan on jakamisesta päättäessään kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: viiri on tunnustus henkilölle, jolla on huomattavia ansioita killan toimintaan osallistumiseen tai joka on merkittävästi tukenut killan toiminnan tavoitteita. Viiri voidaan luovuttaa kilta-ansioista merkkipäivälahjana.Viiri on myös huomionosoitus veljeskilloille niiden ansiokkaasta toiminnasta vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. Viiri voidaan myös luovuttaa onnitteluna sellaisille yhdityksille, laitoksille tai yrityksille, jonka kanssa kilta harjoittaa jatkuvaa yhteistoimintaa. Viiri luovutetaan sopivaksi katsottavassa merkki- tai arvotilaisuudessa.Viiri on mahdollista luovuttaa myös ulkomaalaisille henkilöille tai yhteisölle vierailujen tai tapaamisien yhteydessä kansainvälisten yhteyksien luomiseksi tai edistämiseksi.Ensimmäisten viirien jakotilaisuus oli 17. 5. 1986 itsenäisen Suomen ensimmäisten tykinlaukausten muistomerkillä Yrjänäisen perikunnan pihalla Oulujoen pohjoispuolella n. 1,5 km:n etäisyydellä Oulun kasarmialueesta.Ensimmäiset viirien saajat olivat: Viiri no 1 everstiluutnantti Asser Lehtilä, viiri no 2 teollisuusneuvos Erkki Yrjänäinen ja viiri no 3 rehtori Niilo Ojala.Vuoden aikana viiriä on jaettu yhdeksän kertaa. Seuraavat kuusi saajaa olivat: kenraaliluutnantti Erkki Laatikainen, Herman Peltokoski, Pohjanmaan Tykistörykmentti, Oulun Ilmatorjuntapatteristo, Autojoukkojen kilta ry ja Jorma Kitunen.
Viirinluovutuskirjan jakoluettelo
No Pvm Viirin saaja
1 20.1.86 Asser Lehtilä
2 25.3.86 Erkki Yrjänäinen
3 25.3.86 Niilo Ojala
4 16.5.86 Erkki Laatikainen
5 12.8.86 Herman Peltokoski, Laihia, kunniajäsen
6 15.9.86 Pohjanmaan Tykistörykmentti
7 15.9.86 Oulun Ilmatorjuntapatteristo
8 31.10.86 Autojoukkojen Oulun Kilta ry
9 15.10.86 Jorma Kitunen, kunniajäsen
10 11.2.87 Juho Jorma, kunniajäsen
11 11.2.87 Osmo Vartiainen, kunniajäsen
12 11.2.87 Raimo Salmi
13 11.2.87 Seppo Niemi
14 11.2.87 Alpo Kallio
15 11.2.87 Seppo Mäki
16 11.2.87 Eero Vainio
17 11.2.87 Ahti Markus
18 11.2.87 Matti Alapiessa
19 11.2.87 Veikko Junttila, Nivala
20 11.2.87 Lauri Lajunen
21 14.2.87 Pohjan Prikaatin Kilta, Oulu
22 13.3.87 Jääkäriprikaatin Kilta, Sodankylä
23 4.10.87 Tornion kaupunki
24 4.10.87 Olavi Koskinen, I/KTR 16:n komentaja
25 4.10.87 Per Ole Karmela, IIKTR 16:n patteristoupseeri
26 4.10.87 Lauri Ovaska
27 2.12.87 Pohjois-Suomen Sotilaslääni
28 6.12.87 Oulun maatalouskeskus
29 15.2.88. Oulu Sotilaspiirin Esikunta
30 22.2.88 Maanpuolustuskiltojen Liitto
31 22.2.88 Tykistömuseo
32 1.9.88 Osmo Hyvönen, JyväskyläMuistomerkit
-"Itsenäisen Suomen kenttätykistön alkupiste"Syksyllä 1964 pystytettiin killan toimesta arkkitehti Uki Heikkisen suunnittelema muistomerkki itsenäisen Suomen ensimmäisten tykinlaukausten ampumapaikalle Oulujoen pohjoisrannalle Yrjänäisen perikunnan talon pihalle.
Paikka sijaitsee Oulun kasarmialueelta 1,5 km länteen. Tuolta paikalta tulitti laihialaisista tykkimiehistä, joita paljastustilaisuudessa oli mukana vielä 9 tykkimiestä, perustettu tykkijaos silloisen everstiluutnantti Vilho Petteri Nenosen johdolla Oulun Kasarmilla ollutta venäläistä sotaväkeä 3. 2. 1918 klo 9.20. Historialliset laukaukset liittyivät Oulun valtaukseen.
Sotamuseon myönnettyä killalle kaksi 76 K 02-tykkiä, millä kalustolla mainitut laukaukset ammuttiin, ajoi killan pitkäaikainen ja ansioitunut sihteeri sotilasmestari evp Kauko Kilpinen tykit asemaan alkupisteelle.
Tykkien paljastustilaisuus pidettiin 18. 6. 1977 arvovaltaisen kutsuvierasjoukon ja noin 250 tykkimiesveteraanin läsnäollessa. Tilaisuuden juhlapuhuja oli evp tykistöntarkastaja everstiMartti Rintanen.
--Tykkimies Herman Peltokosken sotaretkiTykkimieskillan silloinen puheenjohtaja agronomi Eero Vainio löysi kesäloma- matkallaan 1986 Laihialta puolivahingossa Nenosen tykistöön kuuluneen laihialaisen, 91-vuotiaan, edelleen hyväkuntoisen tykkimiehen Herman Peltokosken.
Tällöin kävi selville, että ensimmäisiä tykkimiehiä on vielä kolme elossa. Herman Peltokosken lisäksi Jalmari Salo Alavudelta ja Veikko Mäkijuoppila Laihialta. Herman Peltokoski, joka on muiden ensimmäisten tykkimiesten tavoin killan kunniajäsen, oli elokuussa 1986 killan vieraana Oulussa muistelemassa Suomen tykistön alkuvaiheita tykistön syntysijoilla.
Tiistaiaamuna 19. 8. 1986 tykkiveteraani Peltokoski haettiin Laihialta. Vuoden 1918 reittiä kuljettiin tarkasti, nyt autolla, Kempeleen rautatieaseman kautta, missä nuori tykkimies Herman vuonna 1918 jäi junasta pois, sek
-kuvamerkkinä. Silloin osoitteita keräävät ohjelmat eivät osaa tulkita sitä sähköpostiosoitteeksi ja osoitteeseen tulevaa roskapostia voidaan välttää. Kopioi kuvakalleriasta 