KENTTÄTYKISTÖN SUOJELUSPYHIMYS - PYHÄ BARBARA Pyhä Barbara on alkuaan ollut äkkikuolemaa pelkäävien, kauppiaiden ja varkaiden suojelija ja myöhemmin tykkimiesten lisäksi myös kaivosmiesten ja maan alla työskentelevien sekä matemaatikkojen suojeluspyhimys. Pyhän Barbaran päivää vietetään kaikkialla maailmassa 4.12. ja Barbaran nimissä on perustettu myös useita ritarikuntia. 
Suojeluspyhymyksistä
Roomalaiskatollisen uskon laajetessa se joutui sopeutumaan kulttuureihin, joissa oli ollut useita jumalia. Syntyi tarve kehittää alempitasoisia "jumaluuksia" ja näin syntyi pyhimyskultti. Kirkko julisti pyhimyksiksi uskonsa tähden kuolleita marttyyrejä. Eri yhteisöillä, ammattikunnilla, perheillä, henkilöillä, sotilailla ja jopa eläimillä oli omia suojeluspyhimyksiä. Tuolloin kristityt pelkäsivät erityisesti äkkikuolemaa, sillä kirkon oppien mukaan kuoleman lähestyessä oli välttämätöntä sielun pelastamiseksi nauttia ehtoollinen ja senhän äkkikuolema usein estäisi. Tarvittiin siis suojeluspyhimyksiä, jotka tältä pahalta suojelisivat.
Tykistön suojelun tarpeesta
Tykistö on aselajeistamme ainoa, joka vaalii legendaa omasta suojeluspyhimyksestään. Sotilaille ja erityisesti alkuaikojen tykkimiehille suojeluspyhimys oli erityisen tarpeellinen, sillä taistelukentällä jokainen oli altis äkkikuolemalle, mutta aivan erityisesti tykkimies. Keskiajalla tykit sijoitettiin aina taistelujen etulinjaan ja näin ollen olivat vastustajan hyökkäysten välittöminä kohteina. Kun tykkikalusto lisäksi oli toimintavarmuudeltaan kovin epäluotettavaa, oli tykkimiesten tarve suojeluspyhimykselle erityisen suuri, mistä myös Mika Waltari kirjoittaa: "Niillä oli luontainen taipumus saatanallisesti haljeta lauetessaan eikä vielä ole keksitty kylliksi vahvoja pyöriä niiden liikuttelemiseksi tähdättäessä, vaan ne on joka kerta sidottava ja kytkettävä hirsialustaan. Silti ne aina välistä tempautuvat irti murskaten polvia, lantioita, kylkiluita, jalkoja ja kalloja, joten ne tiukan tullen aiheuttavat tykkimestarille enemmän vahinkoa kuin viholliselle." Symboliikasta
Muiden aselajien pyhimykset olivat miehiä, mutta jo tuolloin tykkimiehet osoittivat hyvää makua valiten suojeluspyhimyksekseen nuoren, kauniin ja rakastettavan naisen.
Pyhä Barbara, jonka vallassa oli taivaasta iskevä tuli, valittiinkin tykistön suojeluspyhimykseksi. Hän oli ensimmäinen, joka jyrinällä ja salamoinnilla särki esteet tuhoten vainoojansa. Tykki keksittiin vasta 1000 vuotta Barbaran marttyyrikuoleman jälkeen. Aselajipyhimyksen valinta symbolisoi juuri sitä, mitä tykistökin edustaa. HENGEN VOITTOA RAA'ASTA VOIMASTA. Tykistössäkin ihminen järkensä avulla panee luonnonvoimat työskentelemään vihollista vastaan. Barbara-kultti vakiintui tykkimiesten piirissä noin 1200 vuotta Barbaran marttyyrikuoleman jälkeen 1500-luvulta alkaen. Legenda Pyhästä Barbarasta Pyhä Barbara oli heettiläisen mahtavan kauppiaan Dioscuroksen äärimmäisen kaunis tytär, joka eli Vähän-Aasian Nikosiassa 200-300 lukujen vaihteessa jKr. Dioscuros, joka oli vankkumaton pakana sulki tyttärensä linnan torniin aina lähtiessään matkoille varjellakseen tätä kosijoilta ja heettiläisille vierailta vaikutteilta kuten kristinuskolta. Barbara oli kuitenkin saanut kuulla Jeesuksen opetuksista ja pohdiskeli isänsä matkoilla ollessa kuulemaansa. Erään kerran torninsa ikkunoista luonnon ihmeitä katsellessaan hän ymmärsi kaiken olevan osa suurempaa kokonaisuutta ja että juuri hänen vanhempiensa harjoittama materian palvonta oli vääräoppisuutta, ei kristinusko. Barbaran uskon vähitellen vahvistuttua hän määräsi torniinsa rakennettavan kolmannen ikkunan symboloimaan pyhää kolmiyhteyttä. Kun Dioscuros sai kuulla tyttärensä tunnustavan kristinuskoa, hän ryhtyi pitämään Barbaraa jatkuvasti torniin vangittuna. Barbara rukoili auttajakseen Kristusta, joka vapautti hänet vankeudestaan antamalla salaman halkaista tornin ja tainnuttaa vartijat. Barbara pakeni erämaahan isänsä lähettämät takaa-ajajat kannoillaan, mutta Barbara kosketti palmunlehvällä kalliota, joka jyristen halkesi ja syntynyt rotko katkaisi takaa-ajajien tien. Barbara saatiin lopulta kiinni ja raahattiin käskynhaltijan eteen, joka määräsi Barbaran kidutettavaksi, jotta tämä kieltäisi uskonsa. Kun Barbara kidutuksesta huolimatta pysyi uskossaan, määrättiin hänen isänsä teloittamaan tyttärensä. Barbara kohtasi marttyyrikuoleman vuonna 303 jKr. Kun Dioscuros oli palaamassa mestauksen jälkeen kotiinsa, iski häneen koston salama ja hän kuoli. Pyhä Barbara kuvataan useimmiten kädessään kolmi-ikkunainen torni ja marttyyrin palmunlehvä sekä ehtoollismalja. Usein myös kanuuna on kuvattuna hänen jalkojensa juuressa.
Pyhä Barbara turvaa myös tunnelinrakentajia Suomessa Kaivosmiesten ja muiden maan alla työskentelevien ja räjäytystöitä tekevien suojeluspyhimys Pyhä Barbara suojelee nyt myös Karnaisten ja Orosmäen tunnelin tekijöitä E18-tietyömaalla Lohjan Karstussa. Kaksi Pyhän Barbaran patsasta siunattiin ja asetettiin paikoilleen tunnelityömaalle keskiviikkona. Lohjalla seremonian järjestivät työmaata urakoivan Skanska Tekra Oy:n slovakialainen yhteistyökumppani. Patsaiden pystytys tunneleita varjelemaan on yleinen tapa katolisissa maissa. Pyhän Barbaran patsaan pystyttäjä on aina nainen ja tunneli, johon patsas laitetaan nimetään hänen mukaansa. Karnaisten tunnelin Pyhän Barbaran pystyttäjänä toimi Slovakian suurlähettiläs Viera Stupakova, joten Karnaisten tunneli on Vieran tunneli. Orosmäen tunneli on puolestaan Janan tunneli suojelijansa Jana Jezekovan mukaan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta Suomessa kun pyhä Barbara suojelee suomalaista tunnelityömaata. Suojeluspyhimyksen patsas suojeli myös Vuosaaren satamahankkeen Labbackan ratatunnelin ja Porvarinlahden tietunnelin työmaita. Linkkejä Barbara-taruun | 
=
-kuvamerkkinä. Silloin osoitteita keräävät ohjelmat eivät osaa tulkita sitä sähköpostiosoitteeksi ja osoitteeseen tulevaa roskapostia voidaan välttää. Kopioi kuvakalleriasta 
