Kainuun Tykistörykmentti vaalii talvisodan Kainuun taistelujen ja jatkosodan 14.Divisioonan Rukajärven suunnan tykistön ja kranaatinheittimistön kunniakkaita perinteitä sekä Rukajärven suunnan tykistöjoukoista muodostetun rauhanajan patteriston perinteitä.
 

7.-8.10.1939 perusti Oulun Suojeluskuntapiiri Oulu - Haukipudas alueella kenttätykistöpatteristo I/KTR 9:n jota nimitettiin komentajansa mukaan Patteristo Tammeliiniksi.
 

Talvisotaan 1939 - 40 patteristo osallistui Suomussalmella ja Raatteen tiellä sekä pääosa edelleen Kuhmossa. Yksi patteri oli koko sodan ajan Suomussalmella.
 

Sodan päätyttyä patteristo koottiin yhteen ja siirrettiin Kajaaniin, missä siitä tuli 10. Prikaatin Patteristo.
 

Jatkosodan syttyessä patteristosta muodostettiin I/KTR 18, joka on kummipatteristomme. Muun rykmentin lisäksi 14. Divisioonan Rukajärven suunnan tykistöjoukoja oli Rspsto 29.
 

Kainuun suojeluskuntapiiri perusti 17. 6. 1941 Nurmeksen Jokikylässä  Kainuun reserviläisistä Kainuun Tykistörykmentin perinnepatteriston, II/KTR 18. Patteriston komentajina toimivat majuri Reino Hirva ja majuri Onni Nousiainen.
 

Sodan loputtua muodostettiin 14. Divisioonan tykistöjoukojen palvelukseen jäävistä varusmiehistä  Nurmeksessa I/KTR 18.
 

I/KTR 18:sta 1.12.1944 tehtiin II/ KTR 2. Sen komentaja eversti G Lucander sai käskyn siirtää patteristo vielä samana vuonna Hyrylän varuskuntaan. Muu osa KTR 2:sta sijoitettiin Turkuun ja Draqsvikiin.
 

KTR 2 hajoitettiin 1.12.1952  ja II/KTR 2:sta tehtiin 3. Prikaatin Patteristo.
 

3.Prikaati sai nimekseen 1.1.1957 Porin Prikaati, ja niin myös patteristosta tuli Porin Prikaatin Patteristo.
 

Everstiluutnantti P Mäkisen johdolla patteristo siirtyi 23.6.1957 Hyrylästä Niinisaloon. Viimeinen Hyrylässä ollut kenttätykistöjoukko jätti entiselle kasarmialueelleen muistomerkin kaikkien siellä palvelleiden tykkimiesten kunniaksi.
 

Alistussuhde Porin Prikaatiin lakkasi 1.7.1966. Nimeksi tuli Kainuun Prikaatin Patteristo ja uudeksi sijoituspaikaksi Kajaanin Hoikankangas. Pääosa patteristosta tuli leiriltä Rovajärven ampumakentän kautta kiertäen ja patteristo oli 1.9.1966 kokonaisuudessaan uudella kasarmialueella yhdessä muun Prikaatin kanssa. Talvisodasta alkanut kierros oli päättynyt takaisin Kainuuseen kainuulaisten omaksi kenttätykistöjoukoksi.
 

 

Tangon kärkikuvio, tulta syöksevä pallokranaatti, symbolisoi koko epäsuoraa tulta.

Lipussa on Kajaanin muinaisen vaapaaherrakunnan Brahean vaakunasta kaksi koristeltua kotkan siipeä, kuten on myös Kainuun Prikaatin lipussa. Näin Kainuun Tykistörykmentti kuuluu kiinteästi Kainuun Prikaatiin sekä kiinnittyy juuriltaan kotimaakuntaansa ja täten kunnioittaa Talvisodan Kainuun taistelujen, Suomussalmen, Raatteen ja Kuhmon kenttätykistön (I/KTR 9) sekä kranaatinheittimistön (    ?     ) toimintaa.

Lipussa on Jatkosodan aikaisen Rukajärven suunnan (1941 - 44),  kenraali Erkki Raappanan johtaman 14. Divisioonan rintamatunnus. Näin Kainuun tykistörykmentti on saanut vaalittavakseen 14. Divisioonan kenttätykistön, KTR18, Rspsto29, ja kranaatinheittimistön, KrhK/JR 31 josta tuli myöhemmin KrhK/14.D, uljaat perinteet. Rykmentin perinnepatteristona on Nurmeksen Jokikylässä Kainuun Suojelus- kuntapiirin 17.6.1941 Kainuun reserviläisistä perustama II/KTR 18.  Perustamispäivä on rykmentin perinnepäivä 17.6.

14. Divisioonan perinnetoimikunta hyväksyi anomuksesta Nurmeksessa 8.12.1992 rintarnatunnuksen käytön rykmentin lippuun todeten mm. seuraavaa:

"Olemme kiitollisia ja ylpeitä siitä, että Kainuun Tykistörykmentti näin haluaa osaltaan vaalia 14. Divisioonan - Rukajärven suunnan - ja erityisesti sen ansioituneen kenttätykistön kunniakkaita perinteitä.

Kainuun Tykistörykmentti, " Rukajärven suunnan tykistön perinteiden jatkaja ", haluaa näin arvokkaimmalla mahdollisella tavalla kunnioittaa sotiemme veteraanien taistelua itsenäisyytemme puolesta ja samalla säilyttää 14. Divisioonan rintamatunnuksen nykyisille tykkimiessukupolville velvoittavana symbolina.

Rauhan ajan organisaatioon siirryttäessä muodostettiin 14. Divisioonan tykistöjoukojen palvelukseen jäävistä varusmiehistä I/KTR 18. I/KTR l8:sta muodostettiin vuonna 1944 II/KTR 2, jonka kotivaruskunnaksi osoitettiin Hyrylä. Myöhemmissä organisaatiomuutoksissa patteristosta tuli Psto/3.Prikaati. Psto/PorPr:ksi määrättynä patteristo siirrettiin vuonna 1957 Niinisaloon. Vuonna 1966 patteristo siirrettiin Kajaaniin Kainuun Prikaatin Patteristoksi. Kenttätykistön uudelleen organisoinnin yhteydessä 1.1.1990 patteristo muutettiin Kainuun Tykistörykmentiksi.

Kainuun Tykistörykmentin Suomussalmelta, Raatteelta, Kuhmosta alkanut ja Rukajärven suunnalla jatkunut taistelujen tie on sodan jälkeisten lukuisten muutosten jälkeen päättynyt takaisin Kainuuseen kainuulaisten omaksi kenttätykistöjoukoksi.

Kainuun Tykistörykmentti kouluttaa tänä päivänä suomalaisia tykki- ja heitinmiehiä, jotka ovat valtaosin kotoisin juuri samoilta alueilta, joilta olivat kotoisin suomussalmen, Raatteen ja Kuhmon sekä 14. Divisioonan tykki- ja heitinmiehet.

Muissa tunnuksissa ja perinteissä Kainuun Tykistörykmentti noudattaa Kainuun Prikaatin yhteistä käytäntöä.

Rukajärven merkki on kauneimpia rintamasuuntamerkkejämme. Keskusaiheena on R-kirjain ja itään osoittava miekka kuvaamassa kenraalimajuri Erkki Raappanan johtamien korpisoturien nopeata etenemistä erämaiden halki: Raja -  Repola - Rukajärvi. Karhun käpälät ja kahleet viittaavat heimosotien aikaiseen Itä-Karjalan vaakunaan.

Asemasodan aikana vuoden 1941 lopulla pantiin toimeen suunnittelukilpailu, jonka palkintolautakunta koottiin 14, Divisioonan joukko-osastojen edustajista, Parhaiksi ja I palkinnolla palkittaviksi valittiin alikersantti Martti Sonkamon ja kersantti Bo Bjurströmin ehdotukset. Niitä yhdistellen luutnantti Matti Viherjuuri sommitteli merkin lopulliseen muotoon, jonka palkintolautakunta hyväksyi toteutettavaksi.

Rintamamerkkiä valmistettiin kahta kokoa hopeanvärisestä metallista ja kannettiin asepuvussa tai komentohihnaan kiinnitettynä. Valistusupseeri Viherjuuri valmisti merkin myös 16 cm läpimittaiseksi korkokuvaksi, jonka mallin mukaan ja ruudilla patinoituna sitä korpisoturit puhdetyönä veistivät mäntypuusta tuhansia kappaleita. Muistoksi noista kohtalon vuosista

Evl    Arto Vapaavuori    05.08.1964 - 03.12.1966
Evl    Leo Ekberg            04.12.1965 - 27.08.1968
Evl    Lauri Vilkko           28.08. l968 - 10.11.1969
Evl    Keijo Tuominen      11.11.1969 - 30.09.1972
Evl    PerttiYlätupa          01.10.1972 - 12.05.1916
Evl    Pentti Korhonen     12.05.1976 - 21.01.1977
Evl    Jaakko Lokka        22.01.1977 - 28.12.1979
Evl    Asser Lehtilä          29.12.1979 - 07.11.1980
Evl    Matti Salo              08.11.1980 - 31.08.1985
Evl    Pentti Leikas          01.09.1985 - 21.02.1986
Evl    Kari Höglund         01.09.1986 - 12.05.1988
 

Evl    Heikki Toimela       13.05.1988 - 29.02-1992
Evl    Lauri Ovaska         01.03.1992 - 30.04.1993
Evl    Jouko Mattila         01.05.1993 - 31.08.1996
Evl    Jukka Haaksiala     01.09.1996 -

Maj    Jorma Tilli                04.07.1966 - 05.07.1971
Maj    Juhani Lumatjärvi     05.07.4971 - 01.10,1972
Maj    Asko Koskinen        31.10.1972 - 31.08.1974
Kapt    Pekka Lenkkeri      06.10.1975 - 27.05,1976
Maj    Jaakko Lindell          26.05.1976 - 31.01.1960
Maj    Malli Salo                 21.01.1980 - 07.11.1980
Maj    Into Hakala              02.03.1981 - 31.07.1967
   sekä patteriston komentajan sijaisena  22.02.1986 - 31.08.1986 
Maj    Heikli Toimela          01.12.1987 - 12.06.1968

Maj    Mikko Ylisiurua       19.07.1988 - 30.06.1990
Maj    Juhani Harviainen     01.07.1990 - 30.04.1994
Maj    Matti Soini               01.05.1994 -

Sotmest    Toivo Olanen        01.07.1966 - 14.08.1967
Kapt    Voitto Markkanen    15.08.1967 - 23.01.1976
Ylik    Heikki Palm                24.01.1975 - 15.06.1976
Kapt    Voitto Markkanen    19.06.1975 - 31.06.1977
Sotmest    Pentti Niemi         01.06.1977 - 31.10.1983
Kapt    Jaakko Rytty            01.11.1983 - 31.01.1989

Kapt    Tuomo Teeriaho      01.02.1989 - 31.01.1991
Ylil    Erkki Malinen             01.02.1991 - 31.08.1993
Kapt    Kari Kinnunen         01.00.1993 - 31.08.1995
Ylil    Markku Kauppinen    01.09,1995 -
Ltn    Jari Kokko

Kainuun Prikaatin Patteristossa ja Kainuun Tykistörykmentissä palvelleita