221981.jpg
KAINUUN TYKISTÖRYKMENTIN PERINNEJOUKKOJEN TAISTELUJEN TIE
Lähteet Kainuun Tykistörykmentti
225106.jpg

KENTTÄTYKISTÖRYKMENTTI 9:n I PATTERISTO

Perustaminen

Patteriston perusti Oulun suojeluskuntapiiri Oulu - Haukipudas alueella 7. - 8.10.1939

Sotatie Talvisodassa 1939-1940

Patteristo siirrettiin 1.11.1939 alkaen Turun seudulle, jossa se osasto Hanell'iin kuuluvana valmistautui Ahvenanmaan puolustukseen. Yleistilanteen muututtua patteristo siirrettiin Suomussalmelle, jossa se oli ampumavalmiina 17.12.1939. Sen 3. patteri siirrettiin suoraan Kuhmoon, jossa se oli ampumavalmiina 19.12.1939 ja se taisteli koko sodan ajan Kuhmon rintamalla. Pääosa patteristosta siirrettiin Suomussalmelta Kuhmoon 21.1. - 26.1.1940 välisenä aikana, jossa se taisteli sodan loppuun asti. Kuitenkin 2. patteri oli sodan loppuun asti Raatteessa.

Komentajat

Kapteeni Martti Tammelin  7.10.1939 - 20.11.1939
Majuri Georg Ahlholm 21.11.1939 - 19.02.1940
Kapteeni Reino Hirva 10.02.1940 - 13.03.1940

Tykkikalusto

75 K 02 - Kruppin ja ruotsalaisten asetehtaiden yhdessä valmistama 75 mm:n kevyt kanuuna vuodelta 1902, 12 tykkiä. Kantama 9,3 km. Liikkuvuus maantiellä autokantoisena ja maastossa hevosvetoisena.

Talvisodan jälkeen

Patteristo siirrettiin Kajaaniin, missä siitä tuli vuosina 1940-1941 välirauhan ajaksi 10. Prikaatin I Patteristo. Komentajana Majuri Viljo Idänpää-Heikkilä

Jatkosodan sytyttyä patteristosta muodostettiin Nurmeksessa 14. Divisioonan tykistön osa, I/KTR 18ja se taisteli Rukajärven suunnalla 1941 - 1944.

Sodan päätyttyä patteristo siirrettiin Nurmeksen, Hyrylän ja Nimisalon kautta vuonna 1966 takaisin Kajaaniin kainuulaisten omaksi tykistöjoukoksi.

225691.jpg

14. DIVISIOONAN TYKISTÖJOUKOT

KENTTÄTYKISTÖRYKMENTTI 18

Komentaja Eversti Viljo Idänpää-Heikkilä  18.8.1941 - 15.11.1944


I PATTERISTO, KAITR:N "KUMMIPATTERISTO" "HIRVAN PATTERISTO"

Komentajat ja kalusto

Kapteeni Reino Hirva 18.6.1941 - 20.6.1941
Kapteeni Onni Nousiainen 26.8.1941 - 15.7.1941
Majuri Reino Hirva 15.7.1941 - 18.11.191944

Varusmiespatteristo 19.6.1941 tuliasemissaan
Kalustona 8 kpl 76 K 02 ja 4 kpl 120 H 13 hevosvetoisina


II PATTERISTO, KAITR:N PERINNEPATTERISTO

Komentajat ja kalusto

Kapteeni Reino Hirva 21.6.1941 - 14.7.1941
Majuri Onni Nousiainen 14.7.1941 -21.11.1944

Perustaminen Nurmeksen Jokikylässä 17.6.1941
Reserviläispatteristo, eri aselajien miehistä koottu ja koulutuksen tarpeessa
Kalustona 8 kpl 76 K 02 ja 4 kpl 120 H 13 hevosvetoisina


III PATTERISTO

Komentaja ja kalusto

Majuri Erkki Hartikainen 18.6.1941-21.11.1944
Perustaminen Iisalmessa 17.6.1941

Kalustona 8 kpl 76 K 02 ja 4 kpl 120 H 13 hevosvetoisina


RASKASPATTERISTO 29

Komentaja ja kalusto

Majuri Lennart Kare 17.6.1941 - 15.11.1944
Perustaminen Iisalmessa 17.6.1941

Kalustona 8 kpl 155 H 17 ja 4 kpl 107 K 10 moottorivetoisina

KAINUUN TYKISTÖRYKMENTINPERINNETYKKI - 76 K 02

Venäläinen Putilovin tykkitehtaan valmistama 76mm:n (3") kevyt kenttäkanuuna vuodelta 1902

Ominaisuudet

Kaliiperi                    760  mm
Putken pituus            30  kaliiperia
Ammuksen paino      6.35  kg
Lähtönopeus             590 m/s
Kantana                   8.5(10.7) km
Korkeasuuntausalue-6+ 17 ast
Sivusuuntausalue      +-3 ast
Tuliasemapaino        1100 kg
Tulinopeus               8-15 ls/min

Muita tietoja

Tykki on ensimmäinen Venäjän tykistön joustolavettinen kenttätykki ja sen pääase ensimmäisessä maailmansodassa se on. Suomen tykistön paljon käyttämä tykkimalli.

Itsenäisen Suomen kenttätykistö ampui ensimmäiset laukauksensa yhteensä 21 ls 76 k 02: lla 3.2.1918 klo 09.20 everstiluutnantti Vilho Petter Nenosen johdolla vapaussodassa Oulun valtauksen aikana.

Talvisotaan jaettiin joukoille kaikki saatavilla olevat 200 tykkiä, joista menetettiin 21.

Jatkosodan alussa 76 K 02 lukumäärä oli suurimmillaan, tykkejä oli n. 250, mikä vastaa n. 21 patteriston tykkien lukua

Sodan loppuvaiheessa kenttätykistön käytössä oli vielä 132 kpl 76 k 02-tykkiä. Rautavannepyöräiset 76 K 02:t saivat sodan jälkeen moottorivetoon soveltuvat kumirengaspyörät. Näin uusittuna parhain osa niistä oli liki 90-vuotiaina palveluksessa Rovajärven leiriammunnoissa.


KAINUUN TYKISTÖRYKMENTIN KRANMTINHEITINKOMPPANIAN PERINNEYKSIKÖN
KRANAATINHEITINKOMPPANIA/JALKAVÄKIRYKMENITI 31 =>
24. KRANAATINHEITINKOMPPANIA/14. DIVISIOONA SOTATIE


Yleistä

Perinneyksikkömme perustettiin Kainuulaisista reserviläisistä Nurmeksen Jokilylän kansakoululla. Perustajana toimi Kainuun Suojeluskuntapiiri. Komppaniaan kuului yksi raskas joukkue kalustonaan 3 kappaletta 120 Krh 38 heitintä ja kevyt joukkue kalustonaan 3 kappaletta 81 mm:n kranaatinheitintä sekä toimitusjoukkue.
 
Tulikasteena perinneyksikkomme sai 4.7.1941 vihollisen ankaran vastavalmistelun myötä. Komppania, jonka miehet suurilta ositta olivat ottaneet osaa myös talvisotaan, kesti tulikasteensa erinomaisesti, tappioita ei tullut.
 
Tähän perinneyksikkömme lyhyeen historiikkiin on koottu sen sotatien vaativimmat ja tärkeimmät taistelut. Toki yksikkö taisteli muuallakin, mutta tässä lyhennelmässä esitetyissä taisteluissa sen veri punnittiin parhaiten ja poikkeuksetta se havaittiin joukoksi jota vihollinen kavahti ja omat joukot kunnioittivat tulen tarkkuuden, tehon ja täsmällisyyden johdosta.
 
Historiikki perustuu komppanian päällikön Kapteeni Veikko Haapalaisen laatimaan sotapäiväkirjaan, johon on mahdollisuus tutustua Kainuun Tykistörykmentin kranaatinheitinkomppaniassa.


Perustaminen 18.-20.6.1941

KrhK/JR 31 Perustettiin Kainuulaisista reserviläisistä Nurmeksen Jokikylän kansakoululla. Perustajana toimi Kainuun suojeluskuntapiiri. Kokoonpano oli raskasjoukkue, kevytjoukkue, toimitusjoukkue. Päällikkönä toimi luutnantti Veikko Haapalainen.


Hyökkäysvaihe 1941

226028.jpg


Tulikaste saatiin I/JR 31:n taisteluja tuettaessa Repolan valtaukseen liittyen Kolvasjärvellä 4.-6.7.

III/JR 31 sekä JR 52:n osien taistelujen tukeminen Pläkkäjässä Omelian-motin läheisyydessä10.22.7.
 
Ontrosenvaaran valtauksen ensimmäinen vaihe I/JR 52 sekä I/JR 31:n taistelujen tukeminen Kulunkijärvi -Pajarinjärvi välisellä kannaksella 2.-6.8.
 
Ontrosenvaaran valtausessa JR 31:n taistelujen tukeminen6.-14.8.
 
Rukajärven valtaustaisteluissa JR 34:n sekä JR 52:n taistelujen tukeminen Rukajärven länsi-ja eteläpuolella 6.12.9.


Asemasota 1941 - 1944

226033.jpg

II/JR 31:n puolustustaistelujen tukeminen Ontajoen maastossa. 26.9.1941-10.2.1942
 
Kenttävartio 1:n miehittäminen Ontrosenvaaran itäpuolella 6.6.-20.7.1942.
 
Sodan pitkäaikaisin alistus RjP 6:n puolustustaistelujen tukemiseksi Ontajärvellä 20.7.1942-26.5.1944.
 
KrhK / JR 31:stä muodostettiin suoraan divisioonan alainen erillinen kranaatinheitinkomppania nimeltään 24. KrhK/14 D. Alistus pysyi RjP 6:lla 10.4.1944.
 
ErP 24:n puolustustaistelun tukeminen Ontajärvellä 26.5.-8.7.1944


Torjuntataistelut 1944

226033.jpg


Raskasjoukkue sekä toimitusjoukkue lähtivät erilliseen suuntaan Klyysinvaaraan, tukemaan ErP 7:n ja osasto Partisen kiivaita puolustustaisteluja. Kävivätpä kerran alistuksessa KaiTR:n perinnepattenistolla II/KTR 18:lla  9.7.-5.9.
 
Kevytjoukkue jäi Ontajoelle, josta siirtyi Ontrosenvaaraan tukemaan osasto Tammesta, III/JR 52:a sekä III/JR10:ä. Erittäin verinen taistelu, jossa heitinmiehet kokivat kenties koko sodan pahimmat mene tykset 8.7.-5.9.
 
Suomalaiset lopettivat vihollisuudet 4.9.1944.
 
Neuvostoliitto lopetti vihollisuudet 5.9.1944

Kotiutuminen

KrhK:n kotiuttaminen suoritettiinValtimolla   8.11.-11.11.1944

Kesän 1944 ankarissa torjuntataisteluissa 14. Divisioona piti syyskuussa 1941 saavuttamansa asemat sodan loppuun asti Rukajärven linja oli ainoa koko toisen maailmansodan itärintaman osa Jäämereltä Mustallemerelle, joka ei asemistaan perääntynyt. Vain rauhanehdot pakotti sen vetäytymään. Ja ratkaiseva merkitys siihen oli myös epäsuoralla tulella.